Ennen vanhaan ja nykyään – mitä eroa popularisoinnissa. Ennen vanhaan ihmiset saivat koulutetuista papiston henkilöistä Raamatun selittäjiä ja kertojia. He selittivät muun muassa vertauksin kirkossa Raamatun kertomusten merkitystä ja samalla tuottivat suurelle yleisölle moraalista ajattelemisen aihetta. Ei tämä ole kadonnut – nykyään kirkko toimii näin myös.

Tiedettä tuotetaan tutkimuslaitoksissa ja oppilaitoksissa, nykyään myös korkeakouluissa ja yliopistoissa. Tiedettä tuotetaan tieteen tuottamisen vuoksi. Oppilaat on pantu kilpailemaan keskenään, kenen tai minkä työryhmän havainnot hyväksytään ja mistä saataisiin rahallista tuottoa. Mikä on työryhmän (opettajien ja opiskelijoitten) työn tulosten ja suuren yleisön välissä? Kuka kertoo nykyaikana tieteellisen työn tuloksista suurelle yleisölle? Lehdistö ja julkinen media usein suurin otsikoin ja ihannoiden kertoo kaikesta uudesta, mitä tiede tuottaa. Olen monesti ajatellut tieteellisistä tuotoksista, että kovin on heppoista ja harhaanjohtavaa, jopa maailmaa ja maailman kuvaa vääristävää tietoa tieto, mitä tiede tuottaa. Usein tieteellisen tiedon tuottaminen on nykyaikana valjastettu siihen, että tuloksista pitää tulla rahaa. Rahallinen tuotto tieteessä on pitkään ollut heikosti peitelty motivaatio tieteellisen tiedon tuottamiseen. Rahallisen tuoton saavuttamista ei ole kyseenalaistettu, kun se komppaa hyvin myös niin sanottuun kvartaalitalouteen yritysmaailmassa.

Kun osoittajan sormi on sojossa, yksinkertainen tuijottaa sormea, ei sitä mitä osoitetaan.

Tästä kirjoitin erillisen blogikirjoituksen tänä keväänä 2025 Kansanterveys: Terveys ja sairaus | Uusi Suomi Vapaavuoro

Tämä havaintoni koskee useissa tapauksissa lääketieteeseen suhtautumista. Tällainen suuri viime vuosina käytännöksi vyörynyt menetelmä on muun muassa laboratoriokokeet kansanparannuskeinona. Laboratoriokokeet on laajasti käytetty lääkärien apukeino, joka sopii (liiankin) hyvin terveyskeskusten ja lääkäriasemien toiminnaksi. Potilaalle varataan aikaa 10 – 20 minuuttia, annetaan lähete kokeisiin ja nykyään potilasta ei tavallisesti enää tavata tulosten kertomiseen, vaan potilas soittaa tuloksista ja kun asia on vielä teknistyneempi nykyään, potilas katsoo tietokoneelta tulokset. Oman kokemuksenikin mukaan vaikuttaa siltä, että itse syy mennä lääkäriin jää potilaan kannalta toissijaiseksi, lääketieteellinen laboratoriotulosten tuottaminen vaikuttaa keskeisemmältä toiminnalta kuin potilaan mahdolliset terveysongelmat. Suuri yleisö vaikuttaa tähän tilanteeseen tyytyväiseltä. Suuri yleisö on liikuttuneena hyväksynyt sen, että saavat jonkin diagnoosin tilanteestaan ja siten on saanut lääkäriltä ohjenuoran loppuiäkseen. Diagnoosi tuottaa viiteryhmän, jossa potilas siitä lähtien voi elää. Viiteryhmässä potilas kohtaa myös omaan diagnoosinsa kohtaavan potilasvertaistukiorganisaation, potilasliiton. Mikä ongelma tässä piilee, miksi kirjoitan asiasta?

Pelkät laboratoriokokeet eivät ole tuloksena terveyskeskuksessa käynnistä. Lisäksi potilas saa reseptin lääkkeeseen, jota hänen on siitä pitäen syötämän. Elämänikä ihmisellä on pidentynyt, vaikka on edelleen rajattu, elämä on kullakin oman elämänkaarensa pituinen. Diagnoosin ja lääkereseptin saanut potilas käyttää elämän loppuvaiheessa pienen eläkkeensä mieluummin hänelle tuotettuun elämänlankaan (diagnoosin ja lääkkeen ottamisen vaateeseen) kuin esimerkiksi ruokaan ja muuhun aiemmin hyvänä elämänlaatuna pidettyihin hankintoihin.

Kansantalouden kannalta moni on huolestunut siitä, että väestö ikääntyy ja perheiden lapsikoko pysyy melko pienenä. Kauan sitten tämä asia on ennakoitu. Se työvoima, joka oli aiemmin yksityistalouksissa ilman omaa palkkarahaa, toimii nykyään työvoimana hoivaamassa vanhuksia, kun nämä usein liikuntakyvyttöminä makaavat hoitolaitoksissa. Oma äitini sai täten viimeisinä vuosinaan erittäin hyvää hoivaa palvelutalossa, johon hoivaan hänen puolestaankin olen tyytyväinen.

Onko edellä kerrotussa jotakin huolestumisen aihetta ja mitä huolelle voisi tehdä?

Oikeastaan kerrottu on tarina hyvästä elämänlaadusta sinänsä. Ihminen voi tuudittautua maan päällisessä elämässä siihen, että ei jää elämän loppuvuosiksi yksin ja hylätyksi, vaan voi elää kuten kristillisessä maassamme konsanaan, muiden ihmisten huolenpidon kohteena silloinkin, kun omia lapsia ei ole huolehtimassa. Mielestäni tämä on hyvän yhteiskuntamme eräs korkea saavutus: hyvinvointivaltiomalli. Valtiossamme on toteutettuna monia vastaavia yhteistyön tuloksia, josta tunnetuin on kattava lasten päivähoitopalvelu, joka mahdollistaa perheen äitien kodin ulkopuolisen työskentelyn. Suomalaisten perheiden lapsiluku on melko pieni ja siten on tuloksena laajasti toteutunut naisten työssäkäynti. Hyvä elämänlaatu on lähes jokaisella totta nykyään.

Lääketiede toimii tehokkaasti ihmisen hyväksi. Edelleen: miksi ja mikä on huolena?

Kun on muutoinkin tehokasta nykyään tiedotustekniikan kehityttyä erilaisten lääketieteellisten tulosten markkinointi suurelle yleisölle, ihmisiltä näyttää puuttuvan kriittinen tieteen selittäjä. Tieteessä tehdään tarkat kokeet ennen uusien menetelmien markkinointia, mutta silti suuri yleisö on paljaana ilman kilpiä kohteena tieteen tulosten maksajaksi.

Syy, miksi huolestuin tieteen popularisoinnista, on ihmisten silmät. Nykyään vaikuttaa usein siltä, että ihmisen elämänkaaren loppupuoli ei enää ihmisiä huoleta. Vanheneminen ja voimien hupeneminen korvataan tieteellisillä keksinnöillä, joita varten käytetään runsaasti rahaa ja joita ostetaan muun elämän kustannuksella. Televisiomainoksen mukaan ihmiset eivät nykyään kovin paljon lue. Olisiko kysymys siitä, että näkökyky olisi osittain menetetty silmäleikkauksien seurauksena. Näkökyky olisi menetetty muutoinkin vanhuuden myötä, mutta menettääkö silmäpotilas sekä näkökyvyn että rahansa. Koirien omistajana tiedän, että tunne-elämä vanhan koiran suhteen tarkoittaa ihmiselle, koiran omistajalle, että omistaja maksaa koiran viimeisinä vuosina eläinlääkäriasemalle paljon enemmän rahaa kuin koiran ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana. Vaikka väistämätön on tulossa, koiran ei annettaisi kuolla vaivoihinsa, vaan eläinlääkärin suosituksia noudatetaan ja koiralle (tai muulle lemmikille) kustannetaan eläinlääkärin suosittelemat kalliit hoidot. Koskeeko tämä sama asia ihmisten monia vaivoja? Vanhuus voimien heikkenemisenä kielletään ja vanhuuden aikaa pitkitetään sen kustannuksella, että…. Niin minkä kustannuksella? Tätä suuri populaatiokansa ei edes tiedä, mutta käsitykseni mukaan elämän jatkumisen kustannuksella.

Nykyään elämänkustannukset keskittyvät elämän pidentämiseen ei uusien perheiden perustamiseen.

Seurakuntalehdessä näkyy tulokset: siellä on perhepalstalla yleensä vain kuolleet ja syntyneet – nykyään ei ole juurikaan avioliiton solmineita.

Suuri yleisö ei tiedä, että elämä jatkuu henkisen jatkumon kautta. Tähän tarvitaan koko ihmisen kunnioitus  – ei vain ruumiillisen vaan myös henkisen kunnioitus ja pyhittäminen. Tieteen laaja popularisoiminen on lähes tuhonnut ihmisten normaalin elämänkäsityksen. Voiko kukaan nykyään uskoa elämän jatkumiseen, iäiseen elämään, jälleennäkemiseen? Tietäminen on suositumpaa nykyään kuin uskominen. Tieteen mittaamisesta ja mittausvirheistä kirjoitin e-kirjan Kriittistä tieteen filosofiaa Tiede yhteiskunnan hyväksi (Tmi Tyhjapaperi Ellibs.com).

E-kirjana julkaistussa kirjassani Kriittistä tieteen filosofia (Tmi Tyhjapaperi Ellibs.com 2023) on useita sellaisia kertomuksia, joissa tieteellisen tietämyksen sijaan on tieteen nimissä ja popularisoinnin (kansantajuistamisen) myötä (rahan ansaitsemistarkoituksessa) ohitettu tieteellinen eettinen ja moraalinen näkemys. Toisin sanoen näyttää monessa tieteellisessä ja lääketieteellisessä tuotannossa suuri yleisö olevan tieteen tuottajien ja lehdistön ”armoilla”. Tieteessä, kuten uskonnossa, nykyään lähes vaaditaan uskomista tieteen tuloksiin ja niitten parissa työskenteleviin ihmisiin. Oman kokemukseni mukaan tieteellistä tietoa suodattava ja kriittisesti tieteelliseen tietoon suhtautuvaa yleisön ja tieteilijöitten välimaastossa ei ole sellaista lautakuntaa, joka varjelisi kuluttajan ja usein potilaan asemassa olevan ihmisen oikeuksia.

Kirjassani en korosta tieteellisen tiedon eettisen tarjonnan tasoa, vaan ennemmin tuon esille julkisuudessa ja mediassa havaitsemiani asiaan liittyviä ongelmia. Lääketieteessä on tärkeää näyttää paise tai ongelma lääkärille, jotta sen voi parantaa. Tämä koskee myös lääketiedettä itseään: sen ongelmat pitää katsoa, jotta niihin voidaan ihmisten hyväksi puuttua.

28.3.2025 Tarja Kaltiomaa