Kirjassani Kriittistä tieteen filosofiaa esitän väitteen ja teorian, jonka mukaan sokeri on ihmisen ajattelulle tarpeellinen ravintoaine. Sokeri on nopeaa energiaa ajattelulle ja aivoille. Vältän yleensä kirjoituksissani suoraan käyttämästä sanoja, jotka kuvaavat sisäelimiä, en siis käytä aivo-sanaa tavallisesti, vaan sen sijaan mieli tai ajattelu. Tässä tapauksessa, jossa kirjoitan aivoista elimenä, joka on ajattelun keskus, sana sopii kirjoituksen luonteeseen. On mielestäni monin tavoin nykyään todistusta myös aivoista ajattelun keskuksena ihmisen anatomiassa. Toinen ajatteluun voimakkaasti vaikuttava anatominen osa on hermoston alapuolinen kerros, se ajattelun osa ihmisessä (ja yleensä biologisissa nisäkkäissä) on lisääntymiseen vaikuttava hermosto. Voidaan melkein sanoa, että nämä ylä- ja ala hermosto toimivat kokonaisuuden kannalta yleensä hyvin yhteen, mutta toisinaan toimivat kuin erillisinä ajattelun keskuksina ikään kuin jättäen toisen ajattelun keskuksen lähes huomiotta. Kun ihminen on kiimatilassa, alahermosto vastaa toiminnasta painokkaammin kuin ylähermosto.

Sokerista ajelun ja mielialan tärkeänä energiana sain omassa elämässäni todistetta. Tätä todistetta vastaa hyvin antropologiset havaintoni nykyään.

Kuva: E-kirjan Kriittistä tieteen filosofiaa Tiede yhteiskunnan hyväksi -kansikuva. Kirjoittaja Tarja Kaltiomaa, julkaissut Tmi Tyhjäpaperi, Ellibs.com 2023.

Kirjassani Kriittistä tieteen filosofiaa, Tiede yhteiskunnan hyväksi on perusteorioita tämän artikkelin taustaksi. Näitä perusteorioita ovat Mittausvirhe-artikkelit ja Pylpyröitä-kirjoitukset. Näitä artikkeleita olen julkaissut blogikirjoituksina ja Ajankohtaiskirjoituksina verkkosivustollani http://www.tyhjapaperi.fi. Siirsin kirjoitukset uusien väliteksteineen e-kirjoiksi, kun sivuston osoitepaikka internetissä vaihtui. Olen julkaissut aiemmin artikkelini Uusi Suomi -verkkolehdessä ja sen lisäksi Tyhjäpaperi-sivustollani (aiempi verkko-osoite oli http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi) Ajankohtaista-osiossa. Kirjan otsikoitten mukaiset artikkelit ovat ennallaan verkkolehdessä. Kirjoitus- ja julkaisutapani tieteen parissa ovat niin uusia, että yhteiskunnassamme ei ole vielä syntynyt mitään muuta tukea kuin tämä ihana sananvapaus sekä kirjoittamisen ja julkaisemisen vapaus. Suomalaiseen luonteeseen kuuluu lahjomattomuus. Koska elän työeläkkeen jälkimaininkien vanhuuseläkkeellä, kirjoitukseni ovat rahan (rahanpuutteen) perusteella täysin lahjomattomia ja puolueettomia. Tämä sopii suomalaiseen mentaliteettiin, joka on perua menneiden iäisyyksien ajalta jo ennen maapalloa. Elokuvassa Taru Sormusten Herrasta Reppuli on säilönyt hyllyilleen kotona säilykkeitä. Hän pitää erittäin tärkeänä hyvinvoinnilleen, että ruokaa on joka päiväksi tarjolla. Toisinaan hän pitää ystävilleen juhlat, joitten jäljiltä ruokahyllyt tyhjenevät. Sitten säilöminen alkaa uudelleen. Nykyään ruokakaapit ja ruokavarastot kotona korvaa lähikauppa tuoreruokineen ja säilykkeineen.

Kirjoitin muistikirjaan eilen 16.5.2025:

”Sokeripula vei sisäiseen eli henkiseen vihatilaan. Jo muutaman päivän ajan oli tehnyt mieli suklaata. Koin makean puutteen fyysisesti oireena. Söin suklaata ja tila alkoi parantua. Väsymys henkistä laatua.

Trendit, muodit ja yleinen vaikutus ihmistä kohtaan on ollut mediatekniikan tehokkuuden vuoksi vahvempaa kuin koskaan aiemmin maapallolla. Siksi on tärkeää itsetunnon, hyvän itsetunnon, salliminen ja jo kouluopetuksessa sitä on hyvä tuottaa.

Suomalaisen koulun lähes tältä osin on nykyaikana nähdä puutteellista, mutta kansalle tässä jäisessä maassa kuitenkin luonnollinen tuottamus. Kun maassamme alkaa jo olla infrastruktuuria eli rakennettuja alueita, itsetunnon kehittäminen on jo oikein. Tämän voi kouluopetuksessa tuottaa ”sivutuotteena” osana kaikkien oppiaineitten opetusta. Hyväksyvä ilmapiiri, kilpailun vähentäminen, tunnustuksen antaminen, kiittäminen, hyvät käytöstavat pelkän tottelemisen sijaan.

Ihminen aikuisena tarvitsee hyvän itsetunnon myös erilaisten trendien ja muotivirtausten tiimellyksessä. Tässäkään asiassa ei kannata olla jääräpäinen – elämässä onnistumiseen tarvitaan myös myötäilyä ja toisten ottamista huomioon.”

Kun olin aikonut hankkia suklaata ja karamellia viisujen katsomista varten, pelastui yksinäinen iltani ja pelastin itseni mahdolliselta alkavalta masennukselta. Karamellien ostamisen tarve sai liikkeelle ja lähtemään kauppaan. Asia motivoi.

Tiedän itselläni olevan taipumusta masentumiseen.

Nyt löytyi helppo ratkaisu, ja masennuksen pilvet häipyivät. Nukuin syvästi viisujen ajan ja heräsin vasta, kun suomalainen laulajatar valittiin finaaliin. Näin, että juontajat tarjosivat laulajattarelle fonduejuustoa leivän palasen kanssa. Näin miten laulajatar rohkeasti söi tätä hyvin energiapitoista ruokaa. Juusto on omakin suosikkini ruokien joukossa. Juustossa on runsaasti rasvaa, mutta kohtuullisesti syötynä ruoka-aineena terveellistä ruokaa terveille ihmisille.

Keho käyttää ruoka-aineet hyväkseen. Hyvän mielen ruoka-aineina juusto ja sokeri ovat tehokkaita. Ajattelulle sokeri antaa nopeaa energiaa ja rasva pitkäkestoisempaa kehon energiaa, joka sulaa ihmisen lämpimässä kehossa hyödyksi, kun ruoka-ainetta nautitaan kohtuulliset määrät, ei liikaa. Normaali ruokavalio, normaali ns. lautasmalli tarjoaa kehoenergiaa sopivasti koko päiväksi, joten sitä ei pääse liiallisessa määrin kertymään kehoon. Normaalisti naisen kehossa on enemmän pehmeyttä (rasvakerrosta) lihasten ja luitten päällä kuin saman lajin miehellä. Kun ihmisellä on hyvä olla kehossaan, ihminen on itselleen sopivan kokoinen ja itsenään voi kantaa hyvää itsetuntoa. Oma vartalo pitää tuntea ja hyväksyä muuten hyvän itsetunnon perustaksi. Oman vartalon hyväksymisprosessin voi tehdä missä iässä ihmisenä tahansa. Hyväksymisprosessiin pitää keskittyä joidenkin viikkojen ja kuukausien ajan, joten hyvästä itsetunnosta ja itsensä hyväksymisestä tulee osa ihmisen käytöstä ja luonnetta. Hyvä itsetunto näkyy ihmisessä varmuutena myös kanssaihmisille.

Suomi on antropologisille tarkasteluilleni nykyään oivallinen maa juuri edellä mainitun perusteella. Infrastruktuuri on alkanut olla pysyvää vasta 1800-tuhatluvulla.

Ennen pysyvää asutusta suomalaiset ovat asuttaneet maata kota-luontoisesti, jossa vain keväällä ja kesällä on maahan rakennettu kodat, joissa asua. Vuoden kierto on pitkään ollut voimakasta siirtymistä paikasta toiseen samaan tapaan kuin lintuparvilla nykyään on tapana. Suomalaisilla on kaihoa (itsellänikin) jäädä rannalle ruikuttamaan ja hyvästelemään lintuparvia syksyisin. Tämä käytöspiirre on itselläni sitä perua, että minulla on pysyvää asumista ollut yleistä pysyvää asutusta Suomenmaalla kauemmin kuin yleensä suomalaisilla.

Kotaluontoisesta asumisesta kansanluonteessa on mielestäni liiankin voimakasta käytöstä jäänteenä. Edelleen on vahvaa pyrkimystä purkaa rakennuksia, joita on tehty vasta muutama vuosikymmen sitten. Purettavat rakennukset eivät enää ole vain kotatyyppisiä luonnontuotoksia, vaan ne on tehty puusta ja betonista. Koko ajan eteläisellä alueella on täysin kunnossa olevia rakennuksia uhan alla. Näihin on asukkaana tuskin ehtinyt tottua, kun kuullaan puhuttavan näiden purkamisesta. Autoista on tullut suomalaisten lempilapsia. Lähikadulla on 7 – 9 autohallia, joissa autoja säilytetään. Jospa siinä tausta-ajatuksena on laittaa auto säilöön, kun itse matkustelee ympäri maailmaa entiseen malliin.

Siloiset vai uurteiset aivot?

Tässäpä pulma. Mikä on normaali aivon muoto. Olen tullut päätelmään, että kovin uurteiset aivot tarkoittavat uurtunutta ajattelutapaa ihmisellä. Toistuvat luontokierrokset, toistuva elämänsuunnitelma jo iät ajat ennen maapallolla asumista on tuottanut ehkä sellaiset fyysiseen muotoon sijoittuneet aivot, joissa on syviä uurteita. Tätä pidetään ehkäpä yleisesti normaalina, koska vain vanhahenkisillä ihmisillä on nykyaikana ollut tällainen tutkimusala, jossa aivot on tuotu nähtäväksi kuolleelta henkilöltä. Ajattelu on tottunutta ja samaa rataa toistavaa ajattelua. Tällä on selvästi hyvin kantava voima ihmisolemuksessa. Vanhahenkiset ihmiset ovat selviämisen mestareita maailman sivu, jo ennen maapalloa. Kuitenkin nykyelämässä tämä on hyvä tiedostaa ja antaa ihmisten pohtia asioita uudelta kannalta monipuolistuneessa maailmassa, jossa kaavoihin kangistumisessa saattaa olla omat kömmähdyksen vaaransa. Tiedämme nykyään, että musiikkiteorioitten taustalla on ajattelun virkistämisen tarve, jossa musiikin kuuntelu stimuloi ajattelua ja nostattaa mielialoja urien yli. Olen myöhemmin tehnyt musiikkiteoriaan lisäyksen, jossa lukeminen tuottaa tarvittavaa sanavarastoa stimuloituun ajatteluun ja lisää ihmisen älykkyyttä merkittävästi.

16.5.2025 Tarja Kaltiomaa