Tarja Kaltiomaa

Artikkelin kirjoittaja puhuu ihmisen käyttämästä ajattelun logiikasta. Oman tarkasteluni mukaan ihmisillä on monia logiikoita, jopa yksilötasolla, puhumattakaan eri ihmisillä logiikkansa, mistä siitäkin seuraa, että logiikkoja on monia. Logiikoita voi havaita esimerkiksi katsomalla televisiosta ihmisten ja ihmisyhteisöjen käytöstä, käyttäytymistä. Ihmisten käyttäytyminen tavallisesti tai joissakin tapauksissa (jää myöhemmin täsmennettäväksi) perustuu ajatteluun. Ihminen suunnittelee tekemisiään enemmän tai vähemmän. Samaan aikaan ihmisessä pätee lause tottumukset toinen luonne. Osa ihmisten käytöksestä ja tekemisistä perustuu siis tottumukseen ja totuttuihin tapoihin. Tämä kirjoitus on tekstistäni, jonka nimi on Filosofian harrastus Suomessa – omakohtainen kokemus 31.12.2023.

Kuva: Kuvassa on sanallista kirjoitusta, jossa on loogista ajatuksen juoksutusta. TK

• UKJ*-merkintä tarkoittaa tässä kirjoituksessa Uutta kirjan jälkeen. Olen julkaisemassa kirjaa nimeltään Kvalifysiikka alun alkaen ja jatkan myös tämän blogisivuston ylläpitämistä ja kirjoittamista. Tällä sivustolla http://www.kvalifysiikkaantropolgia.blog kirjoitan vapaasti antropologisia havaintojani. Mihin vertaan vapaasti kirjoittamista? Vertaan siihen, että olen kirjoittanut sittemmin kirjojen aiheita ja sisältöjä julkiseen Uusi Suomi -verkkolehteen, jolloin siinä sisällön puolesta pitää ottaa huomioon lehden lukijakunta. Tämä mainittu blogisivuni saattaa sisältää erikoituneemmalle lukijapiirille tarkoitettua sisältöä.

Todistusvoimaa monien logiikkojen osalta löytää suomalaisen perusopetuksen historiasta. Nykytilannetta matematiikan opettamisen osalta en tällä hetkellä tiedä. Alakoululaisille Suomen kouluissa on opetettu aritmetiikkaa tai matematiikkaa, joka laskentana ja logiikaltaan perustuu numerolaskentaan. 1 + 1 = 2, 2 +1 = 3, 3 + 4 = 7 jne. on tämän logiikan mukaisesti totta. Tämä logiikka on normaalia ja jopa tavallista länsimaista ajattelun perustaa. Matematiikka ja aritmetiikka ajattelun perustana tuottaa normaalia ajattelua ja normaalia suhtautumista maailmaan. Tämä väittämä pitää paikkansa länsimaalaisessa ajattelussa ja ihmisten toiminnan perustana matematiikka ja aritmetiikka ovat tärkeimpien ja jopa useimpien väittämien taustalla oleva totuus.

Kuitenkin kouluopetuksen historiassa on opetuksen sisältönä matematiikassa ollut monien suomalaisten muistama joukko-oppi. Joittenkin opetusohjelmien laatijoiden yrityksenä oli ollut korvata numeroihin perustuva aritmetiikka kokonaan joukko-opilla. Onneksi tämä on torjuttu. Nykyään logiikoista voidaan jo ajatella väljemmin kuin joukko-opin tuottamisen aikaan. Voidaan hyväksyä, että logiikkoja on useita. Eri logiikkojen perusteella voidaan luoda kuhunkin logiikkaan perustuvia teorioita. Tällöin on ajattelun haasteena tietää, mihin logiikkaan teoria perustuu. Kanssaihmisiä ja muita ajattelijoita, teoreetikkoja, voidaan tietenkin mieluusti palvella ilmoittamalla tuotetun teorian yhteydessä mihin logiikkaan teoria perustuu.

Aritmetiikka ei ole pelkästään tylsää matematiikkaa. Moni matematiikan harrastaja löytää jo peruskouluopetuksen perusteella paljon erilaisia mahdollisuuksia ajattelun monipuolistamiseksi numeroiden perusteella. Numerot voivat olla lukumääriä ilmaisevia numeroita. 1 sisältää vain yhden kappaleen. 2:ssa on kappale ja toinen kappale. 3 käsittää kappaleen, kappaleen ja kappaleen. Numerot voivat olla myös järjestysnumeroita. Yksi (1) on ensimmäinen, mikä ilmaistaan suomalaisessa oikeinkirjoituksessa 1. (ensimmäinen). Kaksi (2) on ensimmäisen jälkeen ja se on siis 2. (toinen järjestyksessä). Kolmas (3.) on näiden jälkeen järjestyksessä ja neljäs (4.) on järjestyksessä edellisten jälkeen. Numerot ovat myös järjestysnumeroita.

Kouluopetuksen alussa oppilaat oppivat kaikki numerot: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10. Yhdeksään saakka numero mahtuu tietokoneella yhteen paikkaan. Kymmenen vaatii kaksi paikkaa. Kymmenessä on aiemmista numeroista poikkeava numeroarvo nolla (0). Lukusarjassa nolla ei kuitenkaan edellä mitään muuta aiempaa numeroa, vaan se on vasta paikalla kymmenen, muodostaen numeroparin 1 ja 0. Tämä on numeroarvoltaan suurempi kuin aiemmat numerot ja vaatii kaksi paikkaa esimerkiksi kirjoituksessa. Näillä perusnumeroilla voidaan tehdä koko länsimaisen talouden kirjanpito.

Koulussa opitaan myös kertolasku ja prosenttilasku. Kertolaskussa aiemmin mainituiden numeroiden lukumääräarvon mukaisesti monistetaan kerrottava muu lukuarvo. Peruskertotaulusta on koululaisten opittava länsimaisessa koulussa kertotaulu. Kertotaulu on vakio. Voidaan sanoa, että kertotaulu on vakiologiikkaa ja siihen perustuu monistava peruslaskenta myös taloudessa. Yksi paita maksaa 12 euroa. Kaksi paitaa maksaa 2 x 12 euroa, eli ostajan täytyy antaa 24 euroa rahaa myyjälle, jotta saa haltuunsa kaksi paitaa.

Numerolaskentaa perustuu muitakin taloudessa käytettäviä peruslaskentoja, joista yleisimmin käytetty laskenta on prosenttilasku. Prosenttilaskun sääntö on, että kyseessä on yksi sadasosa. Kaksi prosenttia on kaksi sadasosaa. Sata prosenttilaskussa määritetään aina kokonaisuudeksi. Hernepussissa on 100 % herneitä eli sata prosenttia herneitä. Teorian mukaan hernepussissa on kaikki herneet. Jos pussista poistetaan osa herneistä pitää laskea kuinka monta hernettä pussissa on eli kuinka monta hernettä on kaikki herneet. Kun herneet on laskettu, on saatu tulokseksi, että herneitä on pussissa 120 kappaletta. Jos pussista otetaan pois 10 hernettä, pitää laskea kuinka monta prosenttia herneistä on pussista poistettu. Laskun mukaan tässä tapauksessa pussista on poistettu 0,083333… % herneitä.

Kauppiaalle jää prosenttilaskennassa omaa pelivaraa yrityksensä hyväksi toimimisessa. Kuluttajalle on ihan sama, montako prosenttia kyseessä sinänsä on, vaan asia on tärkeä vain kauppiaalle itselleen, joka perustaa liiketoimintansa kannattavuuslaskennan esimerkiksi tyypilliseen länsitalouden tapaan taulukoihin, joissa on myös prosenttilaskentaa.

Hinnoittelu toimitetaan rahalla. Raha on valuuttaa. Kuinka paljon yksi herne maksaa? Tämä voisi olla tyypillinen lukiomatematiikan kysymys pitkän tai lyhyen matematiikan opiskelijoille.

Normaalilla järkiperäisellä arki-ihmisen logiikalla varustettu ihminen tavallisessa kauppaympäristössä saisi yhden herneen ilmaiseksi. Maistiaisiksi. Tästä on hyötyä sekä kuluttajalle että kauppiaalle. Kun kuluttaja saa maistaa herneen, hän saattaa ostaa niitä pussillisen. Tuoreita herneen palkoja, kuivatettuja irtoherneitä, pakasteherneitä. Herneen palko sisältää monta hernettä. Kuluttaja heittää pois herneen palon ja syö vain sen sisältämät herneet. Herneen palon? Miksi tämän kirjoitussovelluksen oikeinkirjoitusohjelma ei hyväksy sanaa tai käsitettä herneen palkon? Palkon sanan alle tulee punainen aaltoviiva, mikä tämän minulle tutun kirjoitussovelluksen (MS Word) mukaan tarkoittaa, että sana ei ole tunnettu sana koneen ohjelmassa. Minun pitää erikseen käydä hyväksymässä palko-sanan genetiivi, jotta jatkossa, kun käytän palko-sanasta genetiivimuotoa, ohjelma tunnistaa sen oikeaksi ilmaisuksi. Mitä palkolle tapahtuu? Ohjelma ei hyväksy myöskään palko-sanan illatiivia oikeaksi ilmaisuksi. Se pitää minun (kirjoittajan) erikseen hyväksyä oikeaksi ilmaisuksi, jos haluan senkin olevan hyväksytty sana. En muista, mitä illatiivi, allatiivi ja niin edelleen. Tarkistan tietokoneelta. Hetkinen! – Hyviä uutisia. Olin väärässä!!! Muistin sittenkin oikein, mitä illatiivi tarkoittaa. Wikipediassa sanan illatiivi määrite on seuraava: ”Illatiivi on suomen kielen sisäinen paikallissija, joka ilmaisee liikettä johonkin tai siirtymistä tilaan, vastaa kysymykseen ”mihin?”. Sen yleisiä päätteitä ovat vokaalin pidentymisellä muodostuva -n (esim. talo → taloon), -seen (esim. huone → huoneeseen) ja -hVn (esim. tie → tiehen). Sitä käytetään myös ilmaisemaan kosketuskohtaa ja ilmiöiden tapahtumista tietyssä ajassa.” Jippii! Muistin oikein. Kouluopetuksesta on jotakin jäänyt mieleen.

Suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt on oma logiikkansa. Joten MOT. Logiikkoja on monia. Pertti Spede Pasasen omissa ohjelmissaan luotsaama ”naisen logiikka” on siis myös totta. Hän oli huomannut, että mies ja nainen toimivat ja ajattelevat eri logiikan mukaan.

Kirjoitukseni nimike Monta erilaista logiikkaa – mihin logiikka perustuu? on tullut käsiteltyä otsikon ensimmäisen osan osalta. On käsitelty logiikkoina matematiikka eli aritmetiikka, joka perustuu numeroihin. On havaittu, että toinen laskennallinen logiikka joukko-oppi on ollut osa matematiikan opetusohjelmaa joskus suomalaisissa kouluissa. Toki joukko-oppi siis on omaa logiikkansa. On todettu, että numerot ovat toisinaan myös järjestysnumeroita, mikä sekin on loogista. Miehen ja naisen logiikka ovat Speden mukaan erilaisia, koska hän oli tämän seikan havainnut elämässään.

Tieteellisessä ajattelussa, joka valtaosaltaan on miehisen logiikkakäsityksen mukaista, väitettään usein, että maailma ei perustu juurikaan mihinkään järkeen. Väitän naisfilosofina, että kyllä perustuu. Mies – harvinainen mies – Spede oli huomannut, että naisilla on oma logiikkansa. Jospa maailmamme perustuukin naisen logiikkaan ja tavallinen tiedemies ei sitä usein huomaa, koska lukee yleensä vain miesten ja miesfilosofien tuottamaa filosofista kirjallisuutta.

Mihin logiikka perustuu? on toinen osa tämän kirjoituksen otsikossa.

Nyt joudun hyppäämään kysyjäksi. Perustuuko logiikka kulloisenkin logiikan peruselementteihin. Tämän skenaarion mukaisesti matematiikka logiikkana perustuu numeroihin, jotka ovat matematiikan peruselementtejä. Aritmetiikan järjestysluvut perustuvat siis myös numeroihin. Tässä on siis kaksi erilaista logiikkaa, jotka perustuvat molemmat numeroihin.

Miehen logiikka saattaa perustua toisten miesten tuottamiin teorioihin, joiden elementteinä lienee maailman todellisuus. Myös naisen logiikka perustuu samaan, mutta on erilaista. Maailmassa on siis ihmiselle sellaisia elementtejä, jotka ovat ihmiselle (ihmisyksilölle) joko tuttuja tai vieraita. Samoihin elementteihin voi siis perustua kaksi tai useampia logiikkoja. Mitä elementtejä maailmassa tieteen mukaan on? Peruselementtejä ovat tuli, vesi, maa, ilma. Tämä on ehkä yleinen länsimainen elementtiluettelo, nämä nyt muistan. Tiedän kuitenkin useampia. Nämä ovat tuuli, avaruus, aika, tunne (rakkaus, tuli). Kysyn lisää tietokoneelta (AI?). Kävin kysymässä toisella selainikkunalla ja vastauksessa oli tietoa erilaisista filosofioista, kuten kiinalaisessa filosofiassa elementeiksi katsotaan tuli, puu, metalli, maa ja vesi. Kysymykseni oli, että mitä ovat tunnetut elementit. Muutan kysymystä hieman ja kysyn, mitä ovat alkuelementit. Vastauksena sain klassisten elementtien olevan maa, vesi, ilma, tuli. Itse hieman kiinalaiseen filosofiaan tutustuneena pidän myös tuulta alkuelementtinä. Nykyisen kirjoitukseni sisältöön olen lisännyt myös avaruus. Stephen Hawking omissa avaruustutkimuksissaan ja kirjassaan Ajan lyhyt historia mainitsee myös käsitteen aika-avaruus. Elementtilista on siis kasvanut.

Maapallon ihmisillä on eri käsityksiä maapallolla vallitsevista alkuelementeistä. Mihin ihmisten logiikka eli järkiajattelu siis perustuu?

13.8.2025 Tarja Kaltiomaa

Tarja Kaltiomaa Koulutus

Mitä on logiikka? Perättäisten tapahtumien sarjassa on säännönmukaisuutta. Erilaiset perättäiset tapahtumat tapahtuvat saman periaatteen mukaisesti. Tämän mukaan erilaisia logiikkoja voi olla monta. Vallalla kuitenkin on käsitys, että jokin asia on looginen ja joku toinen asia ei olisi looginen. Ehkä silloin on kyse ajattelun laiskuudesta: tapahtumien taustalla olevaa logiikka ei ole löytynyt. Logiikka voi mielestäni perustua joko sanalliseen tai numeraaliseen periaatteeseen. 20.8.2025 TK

Mitä on logiikka?

Kun jotakin asiaa, joka on periaatteessa tuttu asia, kuten logiikka, aletaan miettiä syvällisemmin, huomataan, että totutusti suhtautuminen tuottaa mielihyvää ja ihminen kokee olevansa ajattelussaan oikeassa. Ajattelussaan? Usein tutulta vaikuttava asia hyväksytään sellaisenaan ja siten kyse ei ole sen suhtaan ajattelusta. Tuntuu vain hyvältä hyväksyä yleisesti hyväksytty asia.

Ihmisen ajattelun perusta ei ole tämä nykyinen maailma, jossa nyt suuri osa ihmiskuntaa elää. Ihmisen ajattelun perustava perusta on yksinkertainen maailma, jossa on lähes pysähtynyt maailmatilanne: nukkekotimainen koti ja sen piha-alue. Tämä on tuttu elämännäyttämö, johon ihminen mieluusti vertaa nykyistä elämäänsä. Jos nykyiset tapahtumat ovat kovin erilaisia kuin tuo mainittu stabiili maisema, ihminen joko ohittaa koko pohdiskelun ja jatkaa elämäänsä vain. Mutta, kun ihminen ajattelee tilannettaan ihmisenä ja hänen nykyistä pohdittavana olevaa probleemiaan, hän saattaa huomata maailman olevan laajempi ja elävämpi kuin tuo maailmallinen alun alkaen vallinnut tosi.

20.8.2025 TK jatkan myöhemmin logiikasta, logiikoista…

Logiikan perusta: perättäisten tapahtumien sarjassa on säännönmukaisuutta

Koulu antaa välineitä ajatteluun. Koulussa opitaan asioiden peruslogiikkaa. Logiikkaa, joka on järjen mukaista. Opettaja antaa valmiin tehtävän ja tietää oikeat vastaukset. Tämän opetuksen tarkoituksena on tehtävänantoon ja opetukseen sisältyvän ja siinä tarvittavan sanavaraston ja siten ymmärryksen kasvattaminen. Kun oppilaat tietävät sanat, joita tehtävänannossa käytettään, saattavat oppia sanoja teoreettisesti ja myös käytännön tehtävissä, he pystyvät vastaamaan myöhemmin aiheesta tehtyihin koekysymyksiin. Näin opettaja saa käsityksen oppilaiden oppimisvalmiuksista ja oppilas saa palautetta oppimisestaan. Kuvaan tässä tavallisen ala-asteen koulunkäynnin logiikkaa.

Olen vakuuttunut, että tämä logiikka riittää kaikkina aikoina ala-asteen opetukseen kaikissa oppiaineissa.

Vaikka niin sanottu nykyaika olisi miten muuttunut aikuisten toimijoiden, myös opettajien maailmassa, lapset kehittyvät samaan tapaan jokaisessa ikäluokassa.

Nykyajan koulussa on paljon epätietoisuutta, koska maailman yleinen sanavarasto on paisunut suuremmaksi kuin mikään limppu. Mahdottomaksi ahmaista, sitä voi vain murustella. Koululaitoksen tehtävä antaa valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen ei ole muuttunut, vaikka maailma on muuttunut. Opettajat saattavat turhautua, kun heidän mielestään on niin paljon opetettavaa, kaiken maailman asiat. Niin ei kuitenkaan ole, vaan peruskoulun kuuluu pysyä ennallaan. Koulun tehtävänä on antaa valmiuksia maailmassa ja yhteiskunnassa elämiseen. Koulun tehtävänä ei ole tuottaa oppilaille jotakin valmista maailman käsitystä, joka olisi siitä poikkeava tai joku muu käsitys, joka on maan kannalta oikein ja joka on jo sukupolvien ajan tuottanut koulusta valmistuneita aikuisuuden kynnyksellä eläviä ihmisiä valmiina perustamaan perhe ja/tai astumaan työelämään. Näistä molemmista asioista elämässä on kyse, on nykyään ja on ollutkin.

Maailmallisesti on tapahtunut paljon, mutta valmiudet maailman kohtaamiseen ovat samat kuin ennenkin: luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito.

Ihmisen mieli on juoksutusta, mennään asioiden perässä. Jos koululaitos ei malta pysyä opetuslaitoksena, jossa opitaan perusasiat elämää varten, kukaan ei opeta, kukaan ei opi.

Tätä suurta soppaa nyt seuraamme median ja somen mielipiteissä. Aikuiset ovat huolissaan, kun lapset eivät opi lukemaan. Jos koulu kuten ennenkin keskittyy opettamaan lukemista, lapset oppivat lukemaan.

Tämä kaikki on loogista.

Seurauksen siitä, että koulumaailma on astunut muuhun maailmaan, on suuren suuri huoli kaikilla.

22.8.2025 Tarja Kaltiomaa Jatkan aiheesta myöhemmin…

Peruskoulu – ammattikoulu, lukio – ammattikorkeakoulut – yliopistot

Oppimiseen elämää varten on nykyään runsaasti mahdollisuuksia. Nuorena koulussa pitää keskittyä ja oppia oppisuunnitelman mukaiset asiat, jotta voi pyrkiä oppilaitoksen seuraavaan vaiheeseen. Oppilaitoksiin, joihin nuori pyrkii, pääsee yleensä vaihteleva määrä uusia oppilaita aloittamaan opintoja, ja tämä määrä on tietty prosentti kaikista hakijoista. Nuoren koulutukseen hakijan tulee ottaa huomioon oma siihenastinen koulumenestys ja haluamaansa oppilaitokseen pääsymahdollisuudet. Väistämättä osa pyrkijöistä jää oppilaitoksen ulkopuolelle. Nykyään on haasteellisempaa kuin muutama vuosikymmen sitten osallistua vaihtoehtoisesti työelämään, mutta työelämän kuuluu tarjota myös työssäoppimisen mahdollisuus oppisopimuksella. Oppisopimus on monissa maissa yleinen vaihtoehto, kun taas Suomessa työn oppiminen alkaa ammattikoulussa eli nykyään ammattioppilaitoksessa. Ammattioppilaitoksessa opitaan valitun käytännön työn sanasto ja perustyöhön kuuluva teoria. Nuorelle tämä polku on nopeampi keino päästä palkkatyön piiriin. Lukion käyminen on yleissivistävää teoriaa, jonka avulla valinnan mahdollisuudet lisääntyvät päästä yliopisto- ja korkeakoulutasoiseen oppilaitokseen oppimaan akateeminen ammatti.

Oppilaitosten ulkopuolella aikuinen ihminen Suomessa voi itseään sivistää monipuolisesti lukemalla kirjallisuutta. Tämän avulla ei suoraan ehkä saavuta oppineisuuden näyttönä diplomia seinälle, joka oikeuttaisi saamaan alan työpaikan. Sivistys, lukeneisuus ja monipuolinen sanavarasto ovat ravintoa yksityisen ihmisen sielulle. Lukeneisuuden avulla ihminen voi yksityisenä ihmisenä sivistyä vapaasti, jolloin sopeutuminen työn kuin työn tekemiseen helpottuu paljon. Sivistyneisyys tarkoittaa yleensä ihmisenä mielenrauhaa, jolloin osallistuminen erilaisiin yhteiskunnassa esiin tulevien haasteiden ratkaisemiseen on tuon omaehtoisen sivistyksen ja oppineisuuden varassa ja silloin kyseessä ei ole opinnäytteiden mukainen osaaminen tai ajattelu, vaan kuten yleensä eliitin tai yläluokan taso, joka on niin sanottua vapaa-ajattelua, filosofinen näkemystaso. Tämän tason ihmisenä voi saavuttaa, kun itse huolehtii omasta oppineisuudestaan. Tämä taso on yleensä ollut aatelisperheiden jäsenillä, koska he ovat kasvaneet linnoissaan ja kartanoissaan oman yksityiskirjastonsa äärellä. Kirjat ja kirjallisuus ovat sukupolvien ja vuosisatojen ajan olleet osa kasvua ja elämää.

Ihmisen näkemys kaikissa oppilaitostasoissa ja niistä huolimatta voi jäädä kapeaksi, jos ei itse ihmisenä huolehdi omasta lukeneisuudestaan eli sivistyksestään.

Jopa yliopistoissa opiskelu saattaisi tuottaa kapean näkemyksen elämästä, jos opiskelussaan ei itsenäisesti opintojen ohella laajenna näkemystään lukemalla monenlaista kirjallisuutta.

Vaaransa on ihmisten yhteisöissä sivistyksessäkin.

Yhteiskunnassa yläluokka erottautuu yleensä vaurautensa myötä muusta kansasta ja yläluokan ihmiset saattavat katsoa kaikkia muita ihmisiä nenänvarttaan pitkin monista eri syistä, kuten vaatetuksen, asumisen, tulotason tai liikkumisen liikennevälineillä vuoksi. Jos noissa asioissa tiedetään toisen ihmisen olevan vaatimattomammalla tasolla kuin tarkastelijana itse on, tilanteen tasoittaa ihmisen sivistys; sivistynyt ihminen ei tavallisesti aliarvioi toista ihmisten ulkoisten tai muitten syitten vuoksi. Sivistyneisyys ihmisenä (saattaa) kattaa kaikkien tuloluokkien ja kaikkien ammattien tai ammattien ulkopuoliset ihmiset. Julkisuudessa suomalaisessakin lehdistössä on usein tuotu esille korkeassa asemassa olevia henkilöitä, jotka ovat olleet muitta mutkitta tekemisissä erilaisissa kansanpiireissä olevien ihmisten kanssa. Ei ole vaikeata sinänsä kuvitella johtavien poliitikkojen olevan tällaisia sivistyneitä ihmisiä, koska jo tullakseen valituksi erilaisiin hallintotehtäviinsä, heidän on pitänyt olla nöyrästi lakki tai hattu kädessä toreilla ja turuilla kaikkia mahdollisia äänestäjiään tapaamassa. Sivistys ihmisellä on siis sisäsyntyinen ominaisuus, jota voi kirjallisuuden avulla ja elämässään itsessään kehittää.

Miksi korostan kirjallisuutta ja lukeneisuutta sivistyksen perustana?

Kun ihmisellä on laaja sanavarasto, jonka oppii lukemalla kirjoja, hänen on mahdollista olla sujuvasti yhteydessä erilaisissa tilanteissa muihin ihmisiin. Onko siis sivistys vain hyvä sanavarasto? Ei pelkästään, monella sivistyneellä ihmisellä kuitenkin on ilmaisunaan hienostunut käytöstapa ja sivistys on myös pilke silmäkulmassa, vaikka ei sanaakaan sanoisi. Tästä juontuu mieleen Charles Chaplin -mykkäelokuvat, jossa ei päähenkilö eikä sivuhenkilöt sanaakaan puhuneet, mutta olivat selvästi muuta seurakuntaa sivistyneempiä ihmisiä.

Suomi maana on työn tekemisen luvattu maa. Länsimainen markkinatalousmalli ohjaa ihmiset oppimaan jonkun ammatin, jonka avulla tienaa leipänsä. Koko kansan laajuisesti tarjoaa maamme peruskoulun jälkeen paljon kouluttautumismahdollisuuksia ja sen lisäksi leipäänsä voi tienata työelämässä, jossakin itselleen sopivassa työtehtävässä, saada palkkaa ja vanhuudessa työeläkkeen tai vanhuuseläkkeen. Koko ihmisen elämänkaari voi olla työntäyteinen, ihminen voi saada palkkaa tai muuta rahoitusta koko aikuiselonsa ajan.

23.8.2025 Tarja Kaltiomaa

Jatkan

Loogiset ilmaisutavat kirjoittaminen ja taidemaalaus yleisön kannalta

Käytän kirjoituksissani käsitettä yleisö tarkoittamaan taiteen kuluttajaa, vaikka sanana yleisö on pluraalisana. Yhtenä ihmisenä on mahdollista samaistua yleisöön, olla yleisö.

Luonteeseeni tavallisesti kuuluu, että lähes lepään lukiessani kirjaa ja kirjoittaminen myös on virkistävää kuin meditoiminen. Sana sanalta voi purkaa ajatuksiaan kirjottamisessa, lukiessa ajatus voi keskittyä tai harhailla mielin mukaan, mielin määrin.

Kirjoitettuani juuri äsken otsikon alla, jossa on luettelo oppilaitostasoista, selasin kirjaa Espoo Art ry 40: 1976 – 2016. Vain katselin kirjaa ja luin taiteilijoitten nimet ja teosten nimet. Uuvuin niin, että viimeisten sivujen kääntäminen tuli mahdottomaksi. Kuvataide on luonteeltaan tiivistettyä informaatiota. Samoin on minulle usein käynyt taidenäyttelyssä: uuvun ihan kuin loppuun palanut. On ihan pakko mennä näyttelykierroksen jälkeen nauttimaan kupillinen kahvia ja joku leivonnainen, jotta jaksaa edes ajatella kotimatkaa. Silti minulle ja väitän kaikelle suurelle yleisölle taiteen olevan lähes välttämätöntä sivistyksellistä mielen ravintoa.

Uskon ihmisten olevan luonteensa mukaisesti erilaisia taiteen – sekä kirjallisuuden että kuvataiteen – äärellä.

Jollekin sanallinen ilmaisu ja sen nauttiminen on lähes lepoa, jollekin toiselle kuvallinen ilmaisu ehkäpä vain virkistää.

Mistä on kysymys?

En edes pyri saamaan kysymykseen vastausta itseltäni enkä keneltäkään, mutta tämä, josta nyt kirjoitan, on minulle itselleni tuttua asiaa. Kirjoittaminen on siitä lähtien, kun aloin kirjoittamista harjoittaa, ollut minulle mieluisaa tekemistä, josta en väsy uuvuksiin saakka yleensä. Tosin kirjoitettuani vuosina 2001 – 2005 pääteokseni Kristillinen filosofia, olin niin uupunut, että vuosina 2008 – 2009 saatuani eläkepäätöksen, vain nukuin. Nukkuminen ei ollut totaalista: hoidin päivittäiset askareet sekä itseni että lemmikkini kuitenkin. Vuosien varrella olen käynyt usein taidenäyttelyissä ja koen sen virkistävänä ja sivistyksellisenä toimena, mutta taide on kaiken kaikkiaan henkisesti raskasta, rasittavaa sekä tyydyttävää että virkistävää: mielen ja hengen toimintaa. Ihminen taiteen piirissä varsinkaan taiteen yleisönä ei näyttäisi tekevän mitään, mutta silti väsyy. Tämä on yläluokan normitoimintaa, ollut aina. Yläluokan ihmiset tekevät paljon henkistä työtä, ja nykyisenä puuhamaa-aikanamme henkistä työtä ei kovin paljon arvosteta. Ei ainakaan rahalla.

Mitä tekemistä tällä kaikella on logiikan ja erilaisten logiikkojen kanssa?

Kaikki ja eipä juurikaan.

Kaikki, mutta samalla vähän.

Uskon ihmisten omassa henkisessä luovuudessaan olevan joko vanhempaa sanallisen käsitemallin mukaisia ajattelultaan tai myöhempää kuvallisen käsitemallin tuotosta. Tämän väitteen esitän myös kirjassani Kristillinen filosofia.

On ihan periaatteellista psyyken ja psykologian tietämystä, että ihmisillä on edellä sanottua ja muutakin erilaista loogista ajattelua. Nimittäin, jos ihminen ylipäätään ajattelee. Kaikki yläluokan oppineet ihmiset ovat kuitenkin ajattelevia ihmisiä. Jos ajatteleminen ei olisi luontaista, tai jos lukija epäilee itse, että ei juurikaan ajattele, omaa ajattelemisen tasoaan voi mitellä itse. Aiheesta on minunkin kirjani Toiminnallinen ajattelu, jonka voi lainata E-Kirjasto sovelluksella kännykällä tai muulla mobiililaitteella.

Vaikka sanon, että voi mitellä ajattelunsa tasoa, tuosta mittauksesta ei ole seurauksena muuta kuin omaa itsenäistä hyvää mieltä, niin ainakin toivon.

Maailmassamme (luontomaailma, ihmiskunta, maapallo, aurinkokunta) voivat ihmiset olla henkisessä mielessä joko vanhahenkisiä (jo valmiiksi ihmisiä) tai uusihmisiä, joiden mahdollisuus tulla ihmiseksi kasvaa heidän eläessään maapallolla tulevissa sukupolvissa aina vaan. Tähän liittyy termi fenonyymi, josta olen aiemmin kirjoittanut.

En tarkalleen tiedä logiikan kyseessä ollen, pidetäänkö länsimaisessa filosofiassa edelleen kiinni siitä, että olisi vain yksi logiikka. Mielestäni tuollainen malli on vanhentunut ja miellän logiikkoja olevan useita.

Toimintaprosessi ja toimintasuunnitelma on esimerkiksi tapahtuman tai työtehtävän loogista suunnittelua. Tällaisessa suunnittelutyössä voi syntyä jopa uusi logiikka, jolle logiikalle voi antaa jonkin nimen. Silloin jostakin aiheeseen liittyvässä keskustelussa tai kirjoituksessa voi osallistuja viitata mihin logiikkaan väite perustuu. Logiikkoja, joilla on nykyään jo vanhastaan nimi, on runsaasti oppikirjoissa esimerkiksi matemaattisina teorioina tai väitteinä.

23.8.2025 Tarja Kaltiomaa

Luen nyt Espoo Art ry:n kirjaa uudestaan, tällä kertaa lopusta alkuun selaten.

Universaali ihminen – tietävä ja taitava

Ihmiset lukevat sanomalehtiä ja nykyään kuuntelevat television uutisia. Osa ihmisistä elää kirjallisuudesta ja he lukevat paljon eri alojen ja eri aihepiirien kirjoja. Uskon monella ihmisellä olevan sellaisia kokemuksia, että he tietävät aiheesta kuin aiheesta juuri itse siihen perehtymättä. Kun elää jossakin kulttuurissa, ihminen on voinut imeä itseensä kulttuurin ilmapiirin ja paljon oman maan ja globaalisen kulttuurin aiheita vaivattomasti ja siten elää osana kulttuuripiiriään.

Olen usein pohdiskellut elämän päättymisen ja elämän jatkumisen välistä eroa. Osa ihmisistä on vakuuttuneita siitä, että heillä on vain tämä yksi elämänsä. Kuolema on lopullinen päätepiste eikä kuoleman jälkeen heillä ole mitään. Kuitenkin universaali totuus on, että ihmiselo jatkuu ja on maan päällisenä elämänä jatkunut niin kauan kuin maapallo on ollut olemassa. Ihminen ei elä umpiossa, vaan osana omaa kulttuurista ilmapiiriään. Käyttäytyvätkö ne ihmiset, jotka pitävät omaa ja omassa yksinvaltiaan mielessään jokaisen ihmisen elämää kertaluontoisena, ainutlaatuisena ilmiönä, eritavalla kuin ne ihmiset, jotka jaksavat kantaa mielessään elämän jatkuvuutta. Uskon näitten erilaisten ihmisten vaikutuksen maailmassa olevan vaikuttamassa eri tavoin kokonaisuuden suhteen ja globaalin maailmallisen ihmiskäsityksen suhteen. On harvinaista, että kysymys elämästä ja sen mahdollisesta jatkumisesta, nousisi puheen aiheeksi, mutta kun niin tapahtuu, globaali yleiskäsitys maailmasta näyttäytyy kukin ilmaisijan puheessa. Se ero näissä tavallaan ihmiselämän globaalisissa logiikkakäsityksissä on, että usein lopulliseen kuolemaan uskovat ihmiset vaikuttavat vihaisilta asian suhteen ja elämään ja elämän jatkumiseen uskovat ihmiset ovat yleensä melko hyväntuulisia käytökseltään.

Kirkossa käyvät terveet ja terveellistä elämää viettävät ihmiset.

Kun ihminen ei oman psyykensä puolesta voi elää tervettä, rakentavaa elämää, hän ohjautuu tai hänet ohjataan nykyaikaisten mielenterveyspalvelujen piiriin. Tietenkin on niitäkin ihmisiä, jotka tarkastelevat mieltä ja sielunsa liikkeitä molemmissa palveluissa, sekä kirkossa että mielenterveyspalveluissa, koska ovat kiinnostuneita ihmisen psyykestä.

Elämä näyttää siltä, että se päättyy kuolemaan. Loogisesti katsottuna elämä pysähtyy kuin seinään ja sillä on vaikutuksensa ihmisen käytökseen. Tämä ilmapiiri on ollut suomalaisille yleinen atmosfääri aina suunnilleen uuden vuosituhannen alkuvuosikymmeniin saakka. Joitakin vuosia sitten huomasin lohduttelevan ihmisiä sillä, että ei kannata juosta muuria päin (eli elää elämäänsä siten, että se lopullisesti päättyisi), vaan muurissa on aina aukko, josta elämä voi edetä.

Kun ihminen kantaa mukanaan toivon mahdollisuuksia, hänen ajattelunsa on luovaa ja eteenpäin luotsaavaa ja siten hänen looginen ajattelunsa tuottaa mahdollisuuksia toteuttaa elämäänsä.

Jo se, että kirjoitan useista logiikoista, tarkoittaa minulle itselleni, että logiikkoja on useita. Jatkan kohta…

Ja nyt jatkan. Joskus joissakin asioissa puuttuu sana tai sanoja, sanontoja. Silloin apuna voidaan käyttää moninaisia apusanoja. Kirjoitan nyt aiheesta monta logiikkaa. Sikäli siinä merkityksessä, mitä on ajatusmalli tai ajatustapa, ovat erilaisia logiikkoja myös niin sanottu itämainen ja vastaavasti länsimainen ajatustapa. Jokin asia saattaa siis perustua itämaiseen ajatteluun ja jokin asia voi perustua länsimaiseen ajatteluun. Kun olen nykyään kirjailijana tätäkin asiaa pohtinut, olen tullut mietelmään, että itämainen ajatustapa maapallolla on vanhempaa logiikkaa ja kulttuuria kuin länsimainen ajatustapa. Tähän viittaa Raamatun sanonta evankelisissa tarinoissa, jossa kerrotaan itämaan viisaiden ilmestyneen Jeesuksen syntymän aikaan ihmisille paimenina. En oman luonteeni mukaisesti saivartele kirjoittaessani, joten tämä mielikuva minulla asiasta on. Jos joku haluaa tarkistaa tai vedota Raamatun kirjoitusten tarkkaan sanamuotoon, lukijalla on se oikeus. Tämän kirjoituksen keskeisenä asiana ei ole tarkka Raamatun luku tai Raamatun tulkinta, vaan kirjoituksen käyttäminen hyväksi tämän kyseessä olevan asian kuvaamisessa. Nyt tätä kirjoittaessani vuonna 2025 ajanlaskun alusta on kulunut noin 2000 vuotta. Sitä aiemmin maapallolla on elänyt itämainen ihmisten kulttuuri jo vuosituhanten ajan. Kirjoitusohjelman tarkistustoiminto ei tunnistanut sanaa vuosituhanten, joten lisäsin sen tunnistettaviin sanoihin. Ei siis näyttäisi olevan tavallista, että kirjoitetaan vuosituhansia kestävistä ajanjaksoista tai sanan vuosituhat taivutusmuoto ei ole ohjelmassa tuttu. Kun länsimaisia ihmisiä on syntynyt maan päälle, maan päällä on eletty jo kauan ihmisinä. Itämaiset kulttuurit ovat olleet (käsitykseni mukaan) odottavalla kannalla näitten odotettujen ihmisten suhteen. Kun ihmisiä oli länsimaihin alkanut syntyä, oli havaittavissa, että kulttuureja ei pidä liiaksi sekoittaa ja siten Kiinan muuri on rakennettu merkiksi siitä, että aiempia kulttuureja on maan päällä oikeus suojella. Länsimaiset ihmiset ovat olleet maan päällä tavattoman aggressiivisia luonteeltaan ja toimintatavoiltaan. On selvää, että länsimaisen ihmisen henkinen perusta on syntyjään muualta kuin maapallolta. Tämä asia sinänsä koskee kaikkia ihmisiä: ihmisten henkinen alkuperä on muuta perua kuin maapallo elämänalustana. Tämä on myös kirjan Kristillinen filosofia (Tarja Kaltiomaa) perusteoria.

Mieluisa esimerkkini itämaisen ja länsimaisen kulttuurin kulttuuriin suhtautumisen eroavaisuudesta on ihmisen henkiseen ja taiteelliseen osaamiseen ja suhtautumiseen liittyvä tarina. Nykyään länsimaissa elämme enemmän tai vähemmän aikaa, jolloin taideteosta ei edes saisi uusintaa, ei saisi ”matkia” aiemmin tuotettua taidetta. Olisi lähes rikollista tuottaa erittäin samanlainen taideteos, vaikkapa taulu, kuin joku aiemmin tuotettu taulu. Itämaisessa ymmärryksessä asia on päin vastoin. On hienoa voida todeta taiteilija osaavan tuottaa taideteos (kirjoitus tai taulu) mahdollisimman samanlaisena kuin sen on tuottanut joku aiemmin elossa ollut taiteilija. Taiteilija saa arvostusta osaamisestaan. Tässä on vaikuttamassa kaksi erilaista logiikkaa, joiden mukaan suhtautuminen samantapaiseen asiaan poikkeaa merkittävästi.

Länsimaissa on vähitellen alkanut ihmisten mielissä vaikuttaa rahavalta siten, että muun muassa kulttuurisia tuotoksia, kuten taidetta, arvioidaan rahan mitalla.

Mielestäni on yksilön asia arvioida taidetta on ihmisellä itämainen tai länsimainen suhtautuminen taiteeseen. Taide saattaa herättää tunteita, muistikuvia tai mielihyvää. Joskus taide herättää voimakkaita tunnetiloja, kuten vihaa, epäluuloa tai pelkoa. Taiteen tehtävä länsimaissa on tukea uskontoa muistamisen suhteen. Uskonnolliset aiheet ovat taidemaalauksen alusta saakka olleet eniten tunteita herättäviä motiiveja.

Mitä tekemistä rahalla on tämän asian kanssa?

Taideteos on haluttu alkuperäisenä. On pitkään ehkä ajateltu taideteoksen arvon olevan samanlainen kuin väärentämättömän setelin arvo = ainutlaatuinen taideteos, joka voi olla vain yhden henkilön hallussa, paitsi että väärentämättömiä seteleitä tietenkin on painettu paljon. Ainutlaatuisesta alkuperäisestä taideteoksesta pitää maksaa satumaisia summia saadakseen sen haltuunsa ja voidakseen yksityisihmisenä nauttia siitä omassa taideholvissaan, tai jos taideteoksen ostaa julkinen organisaatio, esimerkiksi taidemuseo, museo voi kerätä hyvät rahat yleisöltä pitäessään taideteosta näyttelyssä. Näin vähitellen suuri yleisö ja läntinen kulttuurinäkemys eli logiikka eli yleinen mielipide on alkanut pitää taideteoksia myös rahallisesti arvokkaina.

Maksaa paljon.

27.8.2025 Tarja Kaltiomaa

sormenpäät väsyy, jatkan myöhemmin, jos aiheesta on vielä jotakin ammennettavaa….