Kvalifysiikan esittely – mitä kvalifysiikka on ja voi olla?

Filosofiassa mielestäni tärkeintä on, että me vanhat emme saa jättää maailmaa nuoremmille ilman hyviä neuvoja. Uskon tämän ajatuksen usein siivittäneen filosofista ajattelua ja kirjoittamista. 

Elämässä yksi asia johtaa toiseen. Nyt siis valtasin internettilaa kirjoittaakseni mielenkiintoisista aiheista filosofian alalta. Nousevia tutkimustrendejä on hienoa havaita. Näitä ovat antropologia, kaupunkiantropologia ja jotta kyseessä ei olisi vain sanoilla leikkiminen, tietenkin on hyväksi kaiken kattava termi kvalifysiikka. Termi kvalifysiikka on luotu vastapainoksi kvanttifysiikalle, jotta asioilla olisi toisiaan tasapainottavaa kiinnepohjaa maailmassa.

Monia asioita ihmisten maailmassa kuvataan akselilla mies – nainen, nainen – mies. Voisimme paljonkin syventyä tuohon akseliin ja sen mittoihin, että missä järjestyksessä asiat pitää esittää, mutta tällä hetkellä minulla on enemmän valmiuksia ohittaa tuo kysymys. Sen sijaan laulan Jukka Pojan laulua – kylmästä lämpimään, tahdon tulla viereesi kömpimään… Laulussa on kuvattuna miehen ja naisen perussukupuolinen ja henkinen tila, joka tietenkin voi perustilasta olla yksilöllä erilainenkin. Miehen henkinen perusväri on sininen – elämän väri. Naisen henkinen perusväri on punainen – rakkauden väri. Siksi tuo laulu on niin koskettava.

Blogin kirjoittaminen uudella saitilla on jännittävää ja aluksi kokeilevaa. Siksipä kokeilen tähän laittaa linkin mainitusta laulusta:

Ups, väärä kappale, mutta ihan hyvä tämäkin. Palaan asiaan!

Kvalifysiikan tarkempi määrittely

Niin kuin uskomatonta saattaa olla monen mielestä.

Määrittely: Tieteen alalla tarvitaan tieteellisiä käsitteitä, joilla kuvataan kulloinkin käsittelyssä olevaa teoriaa tai tutkimusalaa. Joskus jokainen tieteen termi, tieteellinen termi tai käsite, on ollut uusi. Termi kvalifysiikka on uusi termi, jonka määrittelyä on tehty kirjan Kristillinen filosofia sateenvarjon alla. Kun kirjassa Kristillinen filosofia määritetään ihmislajin luontaisin olemus ja käyttäytymisskenaario, siitä syntyvien ajatuskokonaisuuksien avulla on mahdollista kehittää uusia ja tarpeellisia johdannaisia ajatteluun ja keskusteluun ihmislajin ominaisuuksista. Ajattelua ja keskustelua tehdään käsitteiden avulla. Käsite tuottaa kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan keskustelua jatkaa, koska tieteen piirissä käsitteet tulevat tutuiksi keskustelijoille. 

Lisää aiheesta verkkosivullani www.tyhjapaperi.fi.

Olen käyttänyt Twitterissä nykyään X.com aloituksissa #kvalifysiikka hästäkkiä.

Kuvattu Kansalaisaukiolla vuonna 2012, jolloin Musiikkitalo oli vielä melko uusi ja ympäristöä koristi runsaasti kesää varten tehtyjä kukkaistutuksia. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Kuvattu Helene Schjerfbeckin syntymäpäivän muistopäivänä Musiikkitalon seinustalla. Meneillään oli tapahtuma, jossa ilmoittautuneet osallistujat maalasivat taulun Helsingissä haluamallaan paikalla. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Valokuva Kansalaistorilta vuonna 2012 kesällä. Ympäröivät rakennukset olivat vielä nykyiseen nähden kesken. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Aloituspäivän osalta 20.7.2024 tarpeeksi tekstiä ja kuvia. Jatkan aiheesta kvalifysiikka. TK

Arvokas elämä – arvokkaan elämän mahdollisuus

Arvokas elämä – arvokkaan elämän mahdollisuus

Kvalifysiikka tutkimusalana on filosofinen näkemys elämästä maapallolla, aurinkokunnassa. Ihmiselämä tunnetusti on arvokas mahdollisuus, jonka ihminen on saanut syntyessään vanhempiensa lapseksi. Tämä on kristillisen filosofian elämän lähtökohta laajasti tunnustettuna. Jotta arvokas elämä toteutuu mahdollisimman monelle, myös nämä perusasetelmat elämän osalta ovat tärkeitä ja niitä kuuluu kunnioittaa maan päällä eläessään.

Ilman uskontoa – joka länsimaissa on kristillisyys – ei olisi tuotettu mahdollisuutta järjestäytyneeseen elämäntapaan, jonka talous kunnioittaa kaikkia ihmisiä ja lähtökohtaisesti siis molempia sukupuolia. Kristillinen filosofia käsittelee elämää kristillisyyden kannalta, jossa molempien sukupuolten – naisen ja miehen, miehen ja naisen – elämä voi olla hyvää ja arvokasta siitä huolimatta, että nainen perheessä kantaa suuremman taakan sukupuolena synnyttäessään perheen lapset. Tästä koituu miehen sukupuolelle kompensaatiotarve, jossa perheen mies on enemmän vastuussa perheen taloudesta.

Filosofisessa asiankäsittelyssä edellisten tekstikappaleitten tapaan kirjoitetaan niukkien mahdollisuuksien pohjalta eli pienimpien nimittäjien mukaisesti. Länsimaisen elämäntavan perusteet on tuossa kerrottuna. Näitten asioitten vähintään pitää maassa, valtiossa, täyttyä, jotta ihmisillä voi olla hyvä elämäntapa ja arvokas elämä.

22.7.2024 TK

Sivistys – kansansivistys – kansanterveys

#sivistys #kansansivistys #kansanterveys

Jo ollessani vasta koululainen joskus 1960-luvulla, Suomessa pidettiin tärkeänä aiheena kansanterveyttä. Sen ajan koululaisille tämä näkyi muun muassa raittiuskilpakirjoituksina. Koululaisen piti kirjoittaa raittiudesta ainekirjoituksia ja osallistua paikallisiin tai kansallisiin kirjoituskilpailuihin. Siitäpä juontuu, että mielessäni yhdistän käsitteet kansansivistys ja kansanterveys kulkemaan käsi kädessä. Ilman toista ei ole toistakaan.

Kansanterveys on suomalaisille tuttu käsite veikkauksen parista. Jos sillä kertaa ei voittanutkaan lotossa tai muussa arvonnassa, sanotaan yleisesti, että veikkaukseen sijoitettu summa meni siis kansanterveydelle. Tämä liennytti menetetystä rahasummasta koettua pettymystä. Voidaan siis sanoa, että olemme luoneet maahamme oivallista kansanterveyden maaperää.

Terveet ihmiset ovat myös sivistysihmisiä.

Kirjoitin erääseen keskusteluun aiheesta kansansivistys näin:

20.7.2024 (lottavuorio.com kuuntelunauha palauteboxi)  Huomasin ja kuuntelin, että tällä sivustolla keskustellaan kansansivistyksestä. Tiedoksi podcast-nauhan tekijöille, että suomalaista kansansivistystä kattavasti on uskonto, joka Suomessa valtionuskontona on evankelis-luterilainen uskontotraditio. Uskontoa ja kristillisyyttä kannattelee kirkko. Ihmiset eivät vielä yleisesti tiedä, että ihmisillä on henkinen jatkumo ja mahdollisuus henkensä (sielunsa) varassa elää myös uudelleen ihmisenä maan päällä. Kirjoitin tästä aiheesta kirjan Kristillinen filosofia, jonka olen kirjan antanut myös Katri Karasmalle, joka nauhallanne kaipasi kokonaisnäkemystä kansansivistyksestä. Kirjassa on kappale, jossa mainitaan kansansivistystyön tarpeellisuus: Verkkosivusto Tyhjä paperi Filosofia (tyhjapaperi.fi) . Näin ollen hyvä asia on, että Suomesta kansansivistys ja kansansivistystyö ei puutu. Kansansivistystä ja antropologiaa kokonaisuutena tutkii tutkimusalana kvalifysiikka. Tästä kirjoitan myös em. verkkosivustollani, tervetuloa lukemaan: Verkkosivusto Tyhjäpaperi Ajankohtaista (tyhjapaperi.fi)

Viime vuosina lehdistö kokonaisuudessaan on ollut enemmän sekä pinnallisten uutisten että myös maailman levottomuuksien pauloissa. Olen iloinen, että tässä Lotta Vuorion sivulla käsitellään näitä sivistysaiheita. Ystävällisin terveisin,

Tarja Kaltiomaa

Kansansivistys mielestäni on laaja aihe, jota Suomesta ei puutu. Lehdistö on parin viime vuosikymmenen aikana torjunut lähes kokonaan kansansivistyksen tärkeimmän kannattajan kirkon osuuden tuottamalla kielteissävyistä uutisointia uskonnosta ja kirkosta. Kirkon lisäksi tietenkin myös hyvin toimiva koululaitos kaikkine opinahjoineen ja oppitasoineen pitää kansansivistystä yllä. Keskusteluissa, joita jatkoin sähköpostissa liikuinkin kuin huomaamatta myös oppilaitos-linjalle seuraavasti:

19.7.2024 (lottavuorio.com kuuntelunauha palauteboxi) Kiitokset kuuntelunauhasta. En ole paljon harrastanut bodcasteja, mutta tätä oli selkeätä kuunnella. Kansansivistys on kiinnostava aihe. Onko muna ennen kanaa vai kana muninut munan, on kysymys, jossa ihmettelen nykyistä lähes pakolliseksi näkemykseksi noussutta käsitystä siitä, että sivistynyt ihminen olisi vain kouluja käynyt ihminen. Sivistyneistö sana on pluraali sana, joka tarkoittaa menneisyydestä tuttua henkilöä myös tämän perhettä ja sukua. Suomalainen sivistys, joka toki kuuntelunauhalta tuli esille, on rakentamalla rakennettu, mutta aluksi lähes kouluja käymättömien ihmisten toimesta. Minna Canth oman aikansa suomalaisena sivistyksen kärkihenkilönä toivoi suomalaisten ymmärtävän koulun merkityksen niin, että koulu antaa valmiudet itsenäiseen sivistyksen ja opin kartuttamiseen elämän ajaksi. Olen miettinytkin, että ihminen joka ei pääse johonkin haluamaansa opinahjoon, on saatettu katsoa ihmiseksi, joka ei sitä tarvitse, koska oppineisuus on jo sitä tasoa, että voi osallistua niine hyvineen yhteiskuntaan. Tästä näkökulmasta katsoen pitäisi olla yliopiston tuottamia tasotestauksia työelämään pääsyä varten, joiden avulla ihminen voi osallistua työelämään sillä opilla, joka hänellä on ja päästä helpommin työelämään kuin vain käytyään monivuotisen koulutuksen läpi. Työssä voi oppia kuitenkin merkittävästi sitä työtehtävää, jossa toimii. Suomessa on mielestäni jopa sivistyksen vastaisesti alettu pitää koulutusta välttämättömänä, mikä on luonnostaan lahjakkaalle ihmiselle kuin henkistä kidutusta. On vaikeata istua koulunpenkissä kuulemassa sellaista oppia, joka olisi alempaa tasoa kuin oppilaan lahjakkuus ja sivistystaso edellyttäisi. Suomalaisia pidetään monenlaisia kahleissa. Näitä on edellä mainittu koulutusvaatimus ja samalla talousahdistus, joka on jopa inhimillisyyden vastaista. Kansansivistys on tärkeä aihe ja aihetta voi monipuolisesti pitää esillä eri yhteyksissä. 19.7.2024 Tarja Kaltiomaa

Keskustelu kansanterveydestä ja kansansivistyksestä ei ehtyne koskaan, mikä on toivottavaa. Jotta nämä tärkeät aiheet eivät jäisi kaiken muun informaatiotulvan alle. Näin tänään!

23.7.2024 TK

Internet-uutisissa kerrottiin laulajista, jotka ovat vaienneet, koska olisivat menettäneet äänensä. Ehkä kyse ei ole äänen vaan motivaation menetyksestä. Laulurintamalla on viime vuosien kvartaalitalouden mukaan pitänyt tuottaa rahaa laulamalla. Tyyliin jokaisen laulajan 🙂 ? Motivaatio on saattanut kärsiä, koska laulaja on herkkä taiteilija.

Siksi Uusi laulaja – uudet laulut

Vanha laulaja – tutut laulut

on parempaa laulutaidetta!

23.7.2024 TK

Elämänlaatu maapallolla – globalisaatiosta hyötyä ihmisille

Maapallolla alkanut elämä perustuu aiempaan ihmisten elämään avaruudellisissa henkimaailmoissa. Kehitys on ollut hidasta, mutta kun ihmisiä on alkanut olla, on alkanut olla myös kansoja. Jokaisella kansakunnalla maapallolla on alue, jossa ihmiset asuvat. Ei ole ennalta määrättyä – ei ole voinut ollakaan ennalta määrättyä – että jokaisella kansalla tai heimolla olisi ikiomaa maapala vain sille varattuna, vaan ihmisten pitää sopeutua elämään elämäänsä periaatteessa sinne minne on syntynyt. Näin ei kuitenkaan ole 100 % vaan periaatteellisesti. Lainsäädäntö länsimaissa on kehittynyt inhimillisen elämäntavan kannalle.

Lainsäädäntö tukee ajatusta ja elämäntapaa, jossa jokainen ihminen voi rauhassa elää elämäänsä ja kehittyä ihmisinä pääasiassa oman kansansa kansalaisena. Tätä lainsäädäntö tukee. Jos lainsäädäntöä tai ja myös uskontoa ei olisi, vallitsisi anarkia eli vahvemman oikeus, jolloin nykyaikaisia kansalaisoikeuksia ihmisillä ei olisi.

On ihmiskunnalle ehkä uutta tietoa ja ajattelua avaruudellinen yhteys maapallolla. Yhteyden tuottaa jo fyysikko Stephen Hawkingin tuottama käsitys aika-avaruudesta. Tämä malli on ollut aikoinaan uskontotieteilijöitten ja tiedemiesten tarkasteltavana Galileo Galilein tuottamana ja hänen aikakautenaan, joten asia ei täysin uusi ole tiedemaailmassa.

Kirjassani Kristillinen filosofia puolustan länsimaisen elämäntavan peruskysymyksiä eräiden myöhemmässä kirjassani Ruusunmarjoja piikkipensaissa tietojen ollessa taustavalona. Ihmiskunta muodostuu meistä ihmisistä, jotka olemme olleet elossa jo vanhoissa maailmoissa, jotka nyt kiviplaneetta maapallon näkövinkkelistä ovatkin menneisyyden henkimaailmoja. Henkimaailmoissa on ihmisolennolle luontaisesti tuotettu runsaasti tarinoita sekä kirjallisesti että elokuvin. Maapallolla oikeastaan vasta noin 1600-luvulta lähtien on tuotettu tarinoita myös taidemaalauksin. Myös aikaisemmin on tuotettu maalauksia, mutta enemmän seinämaalauksina. Noita vanhoja maalauksia on säilynyt lähinnä siksi, että itse rakennus seinineen on säilynyt. Nykyään valokuvaustekniikan ollessa huipputekniikkaa olisi suositeltavaa myös rakennusten seinämaalaukset dokumentoida valokuvin ja mahdollisin tekstikertomuksin. Tämä onkin tehty eräiden suomalaisten vanhojen kirkkojen ja linnojen osalta.

Lukija voi vakuuttua siitä, että ihmiskunnan historia maapallolla on niin lyhyt vasta kuin vaikuttaakin edellä kerrotun perusteella ja muunkin tuotetun tiedon ja tieteen avulla olevan. Arviot vaihtelevat, mutta oma käsitykseni asiasta vaihtelee myös ollen ehkä 7.000 vuotta ihmiseloa maapallolla.

Siksi piirsin tämän yllä olevan kuvan. Siinä on ihmisiä neuvottelupöydän äärellä ehkäpä Taru Sormusten Herrasta -tarinan kieppeillä. Sittemmin nuo kaikki neuvoa pitävät aluejohtajat ovat jo muutaman tuhat vuotta asuneet planeetalla Maapallo aurinkokunnassamme tai jossakin muussa aurinkokunnassa.

He olivat muinoin sopuisia ihmisiä, jotka kansakuntien puolesta ja näitten johtajina neuvottelivat yhteisistä asioista ihmiskunnassa ja he tunsivat toisensa ihmisinä.

Nykyään jo perustuen tuohon vanhaan tuntemiseen neuvottelut ja neuvonpito voi olla ihmisten ja maapallon asukkaitten hyväksi. Valtioiden johtajien ei kuulu aiheuttaa ongelmia vaan ratkaista mahdollisia ongelmia neuvotteluitten avulla.

Tässäpä tämänpäiväinen annos kvalifysiikkaa! Voikaa hyvin,

t. Tarja Kaltiomaa 24.7.2024

Käsitteestä Kerrostuneet markkinat – kansantalous

#kvalifysiikka #kerrostuneetmarkkinat #kristillinenfilosofia #kansantalous

Uskonto määrittää maan elämäntavan, maan (valtion) kulttuuri perustuu maassa harjoitettuun ja hyväksyttyyn uskontoon. Suomen valtion uskonto on kristillisyys, kristinusko, jossa kirkon oppi perustuu Raamatun kirjoitettuun sanaan ja oppia tuotetaan evankelis-luterilaisen oppitradition mukaan.

Tähän saakka harjoitettavissa talousteorioissa nyt 107-vuotiaan itsenäisen Suomen perustuslakiin on kirjattu, että työväki on valtion suojeluksessa. Taloutta harjoitetaan maassa maapallon pohjoisessa osassa ja Suomi on onnistunut tuottamaan sotien jälkeen yhteiskuntamallin, joka on niin sanottu hyvinvointimalli muiden Pohjoismaiden tapaan. Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu, että tätä mallia hieman häpeillään muuhun Eurooppaan nähden, kun se on vielä harvinainen malli. Mieluummin tästä luovuttaisiin, jotta oltaisiin enemmän samanlaisia kuin muussa Euroopassa ja läntisissä maissa ollaan, kuin puolustettaisiin hyvinvointivaltiota täysin palkein. Hyvinvointivaltiomalli on kuitenkin puolustettavissa nykyaikaisena valtiontalous- tai kansantalousmallina. Yksi puolustuksen puheenvuoroista nykyään on kerrostuneet markkinat.

Kerrostuneet markkinat aiemmin Uusi Suomi -verkkolehdessä kirjoittamissani blogikirjoituksissa muodostuu kolmesta markkinatasosta.

Ylin markkinataso – VIP-taso, kalleimmat tavaratalot, shop- ja antiikkiliikkeet, ulkomaille suuntautuvat ostosmatkat, sijoittaminen, autoilu, matkustaminen

Keskitaso – lapsiperheet, ostoskeskukset, suuret päivittäistavaramarketit, autoilu tai julkinen liikenne, lapsiperheiden mökkimatkat ja kotimaan matkailu, huvipuistot, uimalat

Alin markkinataso – kierrätysmarkkinat, second hand -liikkeet, käytetyt hyväkuntoiset vaatteet ja astiat, julkinen liikenne, tuettu lomailu, usein myös tuettu asuminen

Hyvinvointivaltiomalliin ja kristilliseen elämänkäsitykseen kerrostuneet markkinat nivoutuu siten, että jokainen kansalainen elää jollakin markkinatalouden tasolla. Suomalaisten työllisyysaste on melko kattava ja hyvä, mutta myös ne henkilöt, jotka eivät eri syistä – muun muassa talouden suhdannesyistä – eivät voi osallistua työelämään jonakin aikakautena elämässään, pitäisi olla tulojen piirissä. Tähän ehdotan kansalaisen vapaaehtoisesti hakemaa kansalaispalkkaa, jolloin maassamme voidaan varmistaa kansantaloudellisesti, että jokainen kansalainen ylettyy jollekin markkinatasolle ja siten vielä nykyään ”hyväksyttyä” ja monen ihmisen kohdalla todellisuutta elämässä, nollatulotasoa, ei periaatteessa olisi. Jos kansalaisen tulotasoksi määräytyisi pelkkä kansalaispalkka, tämänkin tulon laskelma pitäisi olla sellainen, että se riittää elämiseen markkinatalouden alimmalla tasolla.

Kerrostuneet markkinat ja sen toteutus käytännöksi kansantaloudessa on tarkemmin kuvattu kirjassani Kansantalouden uudet mahdollisuudet, Kansantalouden uhkat voidaan torjua, pysyvä kansantalous (julk. Tmi Tyhjäpaperi Tarja Kaltiomaa 2023 Ellibs.com).

25.7.2024 Tarja Kaltiomaa

Bitte – please – kiitos!

Suomalaisessa vaivalla hankitussa sivistyksessäni on ollut puute. Iso aukko. Se on tänään täyttynyt.

Kohteliaisuus sanojen bitte saksalaisittain ja please englanniksi en ole keksinyt suomalaista vastiketta aiemmin. Tänään tuon suuren salaisuuden kertoi uusi tuttava Satu, kun istuimme terassilla nauttimassa virvokkeita. Suomalaisittain siis on oikein sanoa ”yksi lasi valkoviiniä, kiitos” ja ”maksaisin nämä ostokset, kiitos”. Oppia ikä kaikki, kiitos!

Saisinko lasin valkoviiniä! Haluan maksaa! Tämä kuulostaa maailmaa nähneitten ihmisten mielestä töykeältä.

Suomen kielessä on joitakin aukkokohtia eurooppalaiseen sivistyskäytäntöön nähden. Emme suomalaisissa kouluissa juuri opiskele kohteliaisuusfraaseja kuin vierailla kielillä ja koska emme opi ja omaksu niitä suomen kielellä saattaa transaktiotilanteissa jäädä kohteliaisuus puuttumaan, vaikka olisimme ihmisinä mitä sydämellisimpiä muutoin.

Suomalaiset ovat liittyneet Euroopan Unioniin ja siten olemme ottaneet omaksi velvollisuudeksemme oppia eurooppalaista elämäntapaa ja sivistystä. Kohteliaisuusfraasit ovat osa sitä ja mitä paremmin ne myös suomen kielellä hallitsemme, sitä paremmin niiden käyttäminen muita eurooppalaisia kieli puhuttaessa sujuu. Olen jo vuosia sitten esittänyt valtion hallinnolle ja siis opetusministeriölle pyynnön tuottaa kouluille ja kirjastoille jaettavaksi vihkosen, jossa olisi kohteliaisuusfraasit suomeksi ja Suomessa yleisimmin käytettävillä muilla kielillä. Näen tähän tänä päivänä edelleen suuren tarpeen. Tällainen vihkonen tarvitaan suomea äidinkielenään puhuville ja kaikille suomalaisten kanssa kommunikoiville ihmisille. Arvelen, että ihan itsestään ei eurooppalaisiin kieliin myöskään ole sivistysfraasit tulleet jäädäkseen, vaan niitä on opetettu osana kasvatusta kodeissa ja kouluissa jo kauan. Tämän saman toivon myös suomalaiseen oppiin ja suomen kieleen.

Eurooppalaista ja länsimaista sivistystä kannattelee kristillisyys erilaisine oppitraditioineen ja kristillisyys myös yhdistää kansakuntia perinteisinä Raamattuun ja kulttuuriin liittyvine tarinoineen, jotka ovat yhteistä kulttuuripohjaa. Sen lisäksi kristillisessä opissa on tärkeää yksiavioisuus ja lähimmäisenrakkaus. Näihin länsimaisen elämäntavan menestys perustuu. Ihmiset ovat nykyään pelästyneet länsimaisen elämäntavan ilmastovaikutusta ja muuta vaikutusta, jonka arvellaan tuottaneen muutoksia maapalloon elämänalustana. Ihmisten on kuitenkin tärkeää elää ihmisarvoista elämää ja kaikkia elämäntavan haittavaikutuksia pystytään korjaamaan ja liennyttämään ilman, että länsimainen kristillinen elämäntapa pitäisi olla uhan alaista. Ihmiset elävät kaupungeissaan kaupunkielämää ja maalla maalaiselämää. Näillä on kussakin maassa hallittu yhteys, joka on useimmille ihmisille tuttua elämäntapaan liittyvää vuorovaikutusta. Normaalista ihmiselämästä on kyse ja myös elämän jatkumisesta maapallolla.

28.7.2024 Tarja Kaltiomaa

Filosofinen näkemys tekoälyyn liittyen – kommentti Esa Saarisen blogiin

28.7.2024 (https://ajattelunammattilainen.fi/2024/06/19/mihin-kaytan-itse-tekoalya/#respond Esa saarinen) Olen pari kertaa blogistina saanut vastauksia Capilotilta ja julkaissut keskustelut, jotta asia tulisi lukijoille tutuksi. Kun olen atk-alan pioneeritöissä joskus ollut töissä ja olen myös käyttänyt joitakin sähkökirjaratkaisuja edellisellä vuosisadalla (1900-luku), en pidä koneitten toimintaa kovin mystisenä. Koneet ovat ihmisten tekemiä työkaluja, joissa on rauta ja softa komppaamassa. Ihmisellä sitten taas on ruumis ja sielu komppaamassa. Ihmiset ovat hirveän yksilöllisiä henkisesti, vaikka biologisena nisäkäslajina yksilöllisyys lähes hukkuu ihmiskirjoon. Olen luonut käsitteen fenonyymi kuvaamaan ihmisen henkistä yksilöllisyyttä, jossa eräällä lailla ulkoinen ilmiasu -käsite henkisellä puolella tulee kuvatuksi. Vaikka ihmiset saman lajin edustajina edustavat käsitettä ihminen, ihmiset henkisiltä ominaisuuksiltaan ovat yksilöllisiä. Yksilöllisyys ei ole kaiken kattava määräävä tekijä henkisesti, vaan yksilöllisyys näkyy ihmisen fenotyypissä eli ihmisen ulkoisessa ominaisuudessa myös. Ihmiset ovat henkistä perua ja saapuneet syntymään maapallolla, kuten Raamattu-nimisessä kirjassa kerrotaan autenttisesti ajankohtana, jolloin asia oli sen aikaisille ihmisille läsnä olevaa elämäänsä. Tästä kaikesta juontaa, että vaikka tekoälystä puhutaan miten älyn voimalla tahansa, uskon ja aion uskoa ihmiseen ja ihmislajiin elämän kantajana maapallolla. Se mystinen rajapinta, jota emme tieteen ole antaneet käsitellä vielä, saattaa olla monilla älykkäillä ihmisillä elämässään läsnä ja olla kuin elämänohjausta, on henki. Me ihmiset kuin leikillään puhumme vainajiemme menevän pilven päälle meitä luotsaamaan ja ohjaavan meitä kuin enkeleinä konsanaan. Kirjoitan aiheesta ja ihmislajin henkisyydestä kirjassani Kristillinen filosofia, jotta voimme ihmisinä jatkossakin pyhittää sen, mikä ja mitä on ihminen – siitä huolimatta, että maailma kehittyy ja saa uusia keinoja lajiselviämiseen. Sellaista kuin tekoäly tai teknoäly konsanaan. Ettei mene ihmiseltä jalat alta vaan. 28.7.2024 Tarja Kaltiomaa, filosofi, kirjailija, valokuvaaja5s

En tavallisesti kommenttivastaustani kirjaa oman aloitukseni yhteyteen, mutta tekoäly ja siihen liittyvä teknologia suhteessa ihmisten käsitykseen maailmastamme komppaa niihin aiheisiin, joista itsekin kirjoitan. Uusi Suomi -verkkolehdessä on aiheesta pari kirjoitusta, jotka ovat Tekoälyn vastauksia taiteilijoitten asemasta Suomessa | Uusi Suomi Puheenvuoro ja Filosofia: Älyä vai tekoälyä | Uusi Suomi Puheenvuoro .

Myös artikkeleissa Filosofian harrastus Suomessa – omakohtainen kokemus | Uusi Suomi Puheenvuoro ja Oppimisen ilo takaisin kouluihin | Uusi Suomi Puheenvuoro viittaan tekoäly-käsitteeseen. Tekoäly ei kuten mikään muukaan keksitty ja tehty tekninen ratkaisu tai uutuus voi olla kaikenkattava ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin, mutta teknisistä keksinnöistä voi olla paljon hyötyä ongelmien ratkaisuun. Ihminen itse ei vain saa jäädä näitten keksintöjen jalkoihin kuten vaarana olisi, että rahoituspalveluissa keskityttäisiin rahoittamaan teknisiä ratkaisuja tärkeämpänä kuin ihmisten elämää ja ihmisten elämänlaatua, hyvinvointia. Tämä olisi uhkana, jos ajattelussa edettäisiin aikanamme vain teknisten saavutusten tahdissa ja perässä ilman, että näitä muun muassa tekoälymahdollisuuksia kohdistettaisiin ihmisten elämänlaadun pitämiseen hyvänä ja jopa parantamiseen. Rahoitustoimiala on yksi tulevaisuuden aloista. Rahoitustoimialan kehittäminen luo mahdollisuuksia monille kestävän talouden mahdollisuuksille maailman pelastamisessa. Näitä ovat monet energiaratkaisut kuin myös materiakierrätyksen mahdollisuudet, jotka jäisivät toteutumatta ilman rahoitustoimialan osallisuutta. Uudet toimialat tarvitsevat nimen omaan rahoitusta ja uutta rahoitusajattelua vanhakantaisen velkatalouden sijaan. 28.7.2024 Tarja Kaltiomaa

Kvalifysiikka – skolastiikka – normaali ihmiselämä

#kvalifysiikka #skolastiikka #normaali

Nykyaikaa mittaamassa on monia oppituoleja, joita sijoittuu ympäri maapalloa. Oppituolien näkemykset leviävät tehokkaasti tietoverkoissa. Kaikessa kirjoitetussa tiedossa tulee huomioida kirjoituksen ajankohta, kirjoittaja ja paikka, missä kirjoitus on luotu. Tämä näkemys pitkällä aikajaksolla koskee kirjoja. Julkaistuja kirjoja säilytetään kirjastoissa, joissa ne ovat lukijoitten saatavilla luettavaksi. Länsitaloudessa ja myös itämailla on kirjavarastoja ja arkistoja, joissa on tavattomasti kirjoitettua vanhaa kirjoitusta, joka omana aikanaan on usein tuotettu aiheuttamaan huomiota taitavuudellaan, uusilla asioilla, jotka on huomattu maailmassa ja yhteisössä, valtiossa ja maassa, jossa syntynyttä tietämystä kirjoittaja käsittelee. Tämä kaikki menneisyyttä koskeva tieto on nykyajan tutkijoitten mahdollista löytää. Kirjoittajia on paljon ja löydettävää on paljon.

Maailmassa tapahtuu paljon asioita, ja näyttää siltä, että kaikkien uutistoimistojen huomio kiinnittyisi tiettyihin samoihin maailmantapahtumiin ajassamme. Tärkeitä huomioita julkaistaan sanomalehtiartikkeleissa. Vuosituhannen vaihde on nykyajan tiedotuksessa aallonmurtaja, jota aiempi kirjoituskanta käsittelee maailmaa ennen internetiä ja vuosituhannen vaihteen jälkeiset kirjoitukset käsittelevät maailmaa internet-aikakautena. Kuin jonkinlaisesta yhteisestä ”käskystä” paljon vanhaa kirjoitusaineistoa on digisoitu tietovarastoihin, joista tietoa voidaan saada sormituntumalla tarvitsematta matkustaa tietolähteiden luokse. Yleinen käsitys nykyään 2024 vuonna edelleen on, että matkustuskustannuksia ei saisi syntyä ja että on parempi säästää kuluissa kuin ”tuhlata” siihen, että tutkijat ja journalistit matkustaisivat paikan päälle arvioimaan, mistä noissa nykyajan keskeisissä ja eniten tiedotetuissa maailmantapahtumissa oikeasti on kyse. Tarkkailija internetin tuntumassa voisi saada käsityksen, että ihmisen luontainen laiskuus luo selityksiä tälle säästeliäälle tiedotuskäyttäytymiselle. Kaikessa vaikuttaa kiire, pitää saada tuotettua tarinaa siltä pohjalta, että lehti odottaa julkaisua, uutiset pitää tulla ajallaan ja kaiken kerrotun pitää olla uutta ja tuoretta kansalaisille. Edellisen vuosituhannen lopun huolellinen artikkelitoiminta aikakausilehdissä toki edelleen tavoittaa monia lukijoita, mutta oma kokemukseni on, että kansalaisten (suomalaisten Suomessa) taloudellinen kansalaisjakauma on rajusti saattanut supistaa aitojen lehtiartikkelien lukijakuntaa. Työssä käyviin kansalaisiin verrattuna eläkkeellä eläjillä olisi runsaasti aikaa lukea lehtiartikkeleita, mutta tavallisten työssäkäyvien lukijoitten tulot on pudonneet keskimäärin 60 %:iin palkkatuloihin verrattuna. Pidetäänkö valveutunut kansanosa tahallaan pois lukijakunnasta?

Minkälaista on nykyajan skolastiikka?

Kun suomalainen yhteiskunta on tuottanut kansan laajuudelta lukutaitoista väkeä, leveä oppineitten joukko samaan aikaan on kirinyt maistereista tohtoreiksi ja kantavat oppineisuuden taakkaa ja hyötyä harteillaan. Tämä näkyy hyvässä mielessä internet-ajan tiedotuspolitiikassa, mutta sen käänteinen näkymä on myös nähtävillä. Vaikuttaa siltä, että yhteiskuntatietämyksestä tuotetaan virallinen näkemys, joka on irrallinen näkemys Suomen noin viidensadan vuoden aikana tuotetusta maan tarkoituksesta järjestää Suomen kansalle, suomalaisille, tulevaisuuteen tähtäävä rauhallinen asuinsija, oma maa. Tämä lyhytnäköinen virallinen näkemys onneksi ei ole kaiken kattava, vaan hyväksyttävästi tulevaisuuteen luotsaavia tiedotuksen vakaita syviä virtoja on myös nähtävissä. Meren kuohut vaahtopäineen tiedotuksessa on näkyvin osa kulloinkin, mutta syvien tietovirtojen vakaus on tärkeä asia nykyään ja myös tulevaisuudessa. Tieteellisessä tutkimuksessa on oltu nykyajan skolastisen välinpitämättömiä tosiasialle, että kun ihmisellä (kansakunnalla) on menneisyys, sillä on myös tulevaisuus.

Väitetään ja on väitetty vielä vuosituhannen vaihteen jälkeen, että tiede ei tiedä esimerkiksi ihmisen henkisyydestä ja henkisestä jatkuvuudesta. Kuitenkin totuus on totta tässä asiassa ja pinnalle on tihkumassa sitä hikeä hengestä, joka tietää kuitenkin.

Olen väittänyt (huh, en tiedä olenko kirjoittanut, vaan puhunut vain kissalle ja koiralle), että kirjani Kristillinen filosofia teoksena nostaa kiinnostuksen aiemmin kirjoitettuihin arkistotietoihin ja vanhaan kirjallisuuteen. On ollut ennen Milleniumia ja vielä nykyään sen jälkeen vallalla yleistiedotuksessa käsitys, että ihmiskunta ajaa lyhytvaloilla pimeässä avaruudessa kohti tuntematonta tulevaa. Milloin ihmiskunta näpsäyttää kätevästi pitkät valot kohti tulevaisuutta? Estääkö oppinut skolastiikka kaukovalojen käyttämisen oman turhamaisuutensa vuoksi?

Tarjolla on kvalifysiikka.

Kvalifysiikka tutkii (tai voi tutkia) ihmisen (ihmislajin) elämänlaatua. Tällöin tutkimuksessa voidaan hyväksyä ja ottaa huomioon menneisyyden tietämys aidosti peittelemättä sitä, että toisinaan on tietämyksen suhteen lähes pimeää. Pimeys johtuu kaiken kattavasta skolastiikasta, jonka tukipylväät ovat arvonsa tuntevia eläviä oppimestareita. Heidän otsansa hikoaa siitä, että ihmiskunnan lähes vaiettu puolisko, naisväki, on nykyään sormituntumallaan tiedon äärellä ja tiedon portailla. Monesti onkin kyse säästämisestä nykyään. Enemmän kuin pelkän oppikoulun käyneet tietäjättäret istuvat tietokoneen hakumahdollisuuksien äärellä, mutta heidän tekniikkagurunsa saattaa olla vielä esimerkiksi kesälomalla, isyyslomalla, työttömänä jne. nykyajan talouden mutkissa, että ne hämmästyttävät löydökset, joita tietäjättäret mahdollisesti tekevät, odottavat julkaisuaan jossakin ehkäpä voisin kuvitella muistitikullaan.

Tuotin käsitteen kvalifysiikka sen vuoksi, että sille on ollut tilaus.

Nautin täysin siemauksin esimerkiksi filosofisten yhdistysten kokouksista ja niiden käsittelemistä aiheista kokouksissaan. En siis ole skolastiikan vastainen filosofi, tutkija ja kirjailija. Mieleni viriävi kuitenkin kuin Väinämöisellä konsanaan laulamaan niitä lauluja, joita syntyy yhdistelmässä huomata ajan riento menneisyyden valossa kohti tulevaisuutta. Kvalifysiikka voi poistaa ihmiskunnalta pelon, että tulevaisuutta ei olisi. Siihen pitää vain suunnata pitkät ajovalot, niin se näyttää maisemansa aika-avaruudessa.

Koska on menneisyys, on myös tulevaisuus. Ihmiskunta ja tulevaisuus!

Pieni viite skolastiikan menneisyyteen saattaa olla tärkeä askel tulevaisuuteen. Emme ihmisinä ennen muinoin lainkaan epäilleet, että ihmisellä ei olisi henkeä. Nykyajan tieteessä on jakso, jolloin henkeä ei ole myönnetty olevan, koska tieteelliset mittaukset eivät ole henkeä todistaneet olevan. Kullakin ajalla on oma skolastinen näkemys, joka kuin suojaa mieltä uusilta asioilta, mutta nykyajan skolastiikka näyttää estävän ihmisten menneisyystietämystä. Onko tämä este ymmärtää tulevaisuuden suuntaviivoja ja niitä näkemästä?

Lyhyillä ”ajovaloilla” kameran salaman valossa vuonna 2006. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Valokuva vuodelta 2006: Tarja Kaltiomaa

Kuvat voivat kertoa jopa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ne eivät kerro ihmiselle kuin sen verran kuin ihmisellä on sanavarastoa. Muu on ihmisen tunnetilaa ja mahdollista hämmästystä tuntemattoman asian äärellä.

31.7.2024 Tarja Kaltiomaa

Ajattelun ammattilainen -blogisivusto kysyy, että ovatko aivot tietokone

Vastaus otsikon kysymykseen, että ovatko aivot tietokone on että, ei.

Vastaus on, että aivot eivät ole tietokone!

Ihminen on biologinen nisäkäslaji, jonka perusta on menneisyyden henkimaailmojen henkinen ihminen, joka on jo perimältään älykäs ja ajatteleva ihminen.

Maailman ja nykyisen maailmamallin maapallo, joka on biologisille olennoille ja myös ihmisille tarkoitettu luontomaailma, kehitys on jatkumoa, jossa nykyaikana kohtaa biologinen (henkinen) ihminen uutta teknologiaa. Maailmojen menneisyydessä ihminen alkoi juuri tämän kirjoituksen ”Ovatko aivot tietokone?” ja vastaavien kirjoitusten ja ajatusten mukaan toimiessaan väheksyä ihmislajia, ihmisiä, ja vouhottivat vain teknologian perässä. Tämä on tyypillinen miesmallinen vieraantuminen elämästä, jossa miehet ja insinöörit keskenään tuottavat rahaa ja rahoitusta vain teknologian kehittämiseen. Tässä on suuri vaara!

Ihmisen ajattelu on jo valmista hänen henkisyytensä pohjalta. Aivot on oikeastaan sähköinen impulssialue, jossa ihmisen hengen oivallukset näkyvät nykyään jo kuvantamisen avulla. Siellä näkyy myös ihmisen luonne väreissä. Väri on ihmisen luonne, koska sana alun perin on ollut värinä, tyypillinen värinä, luonne.

Kone on kone ja mielestäni insinöörien pitää pitää kehityskenttänään koneet – ei ihmistä!

Teknoäly (tekoäly) tuottaisi parhaat sovelluksensa varmistamaan lajin jatkuvuutta nimenomaan rahoitustoimialaa kehittämällä siten, että jokaisella kansalaisella olisi tulot. Aluksi asian voisi aloittaa kansalaispalkan maksatuksella nykyisten rahalaitosten mukaisesti, jotka maksavat yksittäisille kansalaisille eläkkeet. Tätä voi kehittää ja pääomista vuodattaa ja jakaa kansalaisille rahaa elämiseen. Olen miettinyt, että esimerkiksi Suomessa pitäisi olla kolmen tason markkinat, kolme markkinatasoa, johon kullakin ihmisellä pitää olla tulot johonkin markkinatasoon. Kirjoitan aiheesta verkossa kirjoituksilla, joissa on nimike Kerrostuneet markkinat. Nämä kirjoitukset sisältyvät e-kirjaani Kansantalouden uudet mahdollisuudet.

Perusteoriani on kirjassa Kristillinen filosofia (käsikirjoitus vuosina 2001 – 2005, julkaistu e-kirjana Elisa Kirjassa ja pahvikirjana Mediapinta 2021, 2022) Tarja Kaltiomaa

23.8.2024 Tarja Kaltiomaa

Linkki sivustolle Tyhjäpaperi.

Onko kvalifysiikalla tavoitteita tieteenä ja tiedonalana?

Kvalifysiikan yksi tärkeä tavoite on ihmiselämän ja ihmiskunnan maailmana ymmärryksen lisääminen ja sellainen ajatustapa ihmisten maailmaa kohtaan, että maailma koetaan tarpeellisena ja tärkeänä meille ihmisille.

Olisi melko helppoa sanoa, että yllä oleva lause on itsestään selvyys. Mielestäni viime vuosikymmeninä on julkisissa mielipiteissä esiintynyt runsaasti edellä olevan ajatuksen vastaisuutta. Muistelen jopa, että 1990- ja 2000-lukujen lehtiotsikoissa esiintyi usein maailmanloppuajatuksia ja jopa -toiveita. Elämään olisi oltu kyllästyneitä ja paljon puhuttiin elämästä ja maailmasta luopumisesta. Tämä saattaa johtua tämän nykyisen aikakauden erityisluonteesta aika-avaruudellisesti. Edelliset 2000 vuotta maapallolla ovat olleet haasteellisia vaiheita ihmiskunnan selviämisen ja jatkumisen suhteen, mikä selvästi on tuottanut henkistä väsyneisyyttä ihmisille. Joskus melko pienet viitteet saattavat kirjoittajan ja ajattelijan juontaa tiettyihin johtopäätöksiin. Edellä mainittu saa tämän kirjoittajalle mainitun mielleyhtymän noin sata vuotta sitten syntyneestä taiteesta. En välttämättä viittaa koko suomalaisen maalaustaiteen kirjoon, vaan poimin esimerkikseni tähän Helene Schjerfbeckin maalaukset, joissa hän kuvaa naishahmoja potreteissaan. Naiset kuvataan haluttomina ja verettöminä, ikään kuin elämällä ei olisi heille mitään annettavaa enää ja että he elävät sen kuilun partaalla jatkuuko elämä vai ei. Näitä samantyyppisiä mielleyhtymiä vaikuttaa olleen milleniumin aikaan ihmisillä ja siten julkinen keskustelu, jota käytiin tuolloin lähinnä vain sanomalehdissä, oli tavattoman alavireistä lähes noir-elokuvien tunnelmineen.

Kvalifysiikka tiedonalana voisi olla avuksi muille ihmistieteille, kuten antropologia, psykologia, sosiologia ja filosofia tuottamalla spesifisempää tietoa maapallon eri alueiden ihmisten elämänlaadusta. Tästä saattaisi olla hyötyä koko ihmiskunnalle siten, että kvalifysiikan parissa olisi mahdollista tunnustaa ihmisen erilaiset juuret elää maapallolla – vaikka kyseessä on sama laji. Eri puolilla maapalloa kasvaa hitaan evoluution mukaisesti hieman eri tyyppisiä ihmisiä oman kulttuurinsa mukaisesti.

Toisin kuin yleinen käsitys uskonnoista on, mielestäni uskonto jo lyhyen maapallolla elämisen aikana on hieman eri asia kuin globaalisena käsityksenä vielä nykyään ajatellaan. Uskontona on voitu pitää kristillistä oppia vähitellen, mutta monilla maapallon alueilla elämäntapa perustuu painottuneemmin esivanhempien viisauksiin ja neuvoihin kuin järjestyneeseen uskonnon harjoittamiseen.

Horoskoopit ovat vanhempaa tietoa ja tietämystä maapallolla eläneille ihmisille kuin kristillinen uskonto. Horoskoopit kurkottavat aurinkokuntamme pihaan, aurinkokunnan planeetta-alueeseen. Ihmiset tuottivat horoskooppien myötä ajatuksia ja sanastoa, jota nykyään ennemmin kutsutaan tähtitieteeksi. Horoskooppien laatijat muinoin (ja varmasti nykyäänkin) kasvoivat tietämyksessään planeettakiertojen asiantuntijoiksi. He saattoivat elämänsä ajan harrastaa tiedettään ja alkaa havaita ihmiselossa kiertojen vaikutuksia. Siten horoskooppituntemuksen mukaisesti alkoi elää käsitys, että he osasivat jopa ennustaa tulevia tapahtumia. Tämä tiede ja tietämys on ollut hämmästyttävää aikana, jolloin kirjoitettua tietoa on ollut melko vähän. Tästä ajanjaksosta maapallolla on viitteellinen näkemykseni Lukemisen historiaa.

Kuvasin valokuvausmatkallani lähimetsään erästä kasvia, jolla mielestäni saattaa hyvinkin olla vaikutusta omassa elinympäristössään.

Löysin kuvan, johon viittaan, kamerakerhoni sivulta. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Tällä vaatimattomalla kasvilla oli vaikutusta myös minuun ihmisenä ja valokuvaajana – ja nyt kuva on tässä näkyvissä.

Metsäpolulla kohtaamme paljon asioita, joilla on meihin vaikutusta huomaamme vaikutuksen tai emme. Ohitamme kannon ja kiven, mustikanvarvun ja kanervakukkasen, taivaan pilvet varjostavat matkaa, välillä aurinko paistaa.

Miksi sitten ei horoskooppien tai muun tietämyksen mukaisesti olisi meihin ihmisiin vaikutusta myös aurinkopihan elementeillä planeetoilla, meteoriiteilla, auringolla ja pikkuplaneetoilla, kun ne ohittavat maapallon tai kun maapallo ohittaa niitä kiertoradallaan? Ihmisen mahdollisuudella tietää ja ymmärtää elinympäristöään ei ole rajoja suuruusluokassa tai pieninä tiedon pisaroina ja murusina. Ihminen on lajina tavattoman utelias, mutta luonnon ihailijana ihmettelen usein sitä tietämyksen hankinnan suuntaa, jossa elollinen olento tai esine pitää purkaa osiin sitä ymmärtääkseen. Usein ymmärryksen saavuttamiseen riittäisi ihmettely tai ajattelu, huomioiden kirjaaminen muistiin – rikkomatta ketään tai mitään.

9.9.2024 Tarja Kaltiomaa

Luonnonfilosofian seura – luonnos esitelmäksi seuran kokouksessa

Aika-avaruus ja sen laajeneminen Stephen Hawkingin teoksessa Ajan lyhyt historia

Olen tarjonnut tätä esitelmää sekä Suomen Filosofisen yhdistyksen että Luonnonfilosofian seuran ohjelmaan vuonna 2024. Tilaisuutta ei vielä ole järjestynyt, joten teksti on nyt mahdollisten kiinnostuneitten luettavissa tässä blogissa. 20.11.2024 Tarja Kaltiomaa

Stephen Hawking (myöhemmin Hawking) kirjoittaa kirjassaan Ajan lyhyt historia ” muoto sopii hyvin teoriaan, jonka mukaan maailmankaikkeus on imaginääriajassa mitaten reunaton.” Toinen lause kirjassa nousee lainattavaksi ”Vasta aika – mitä se sitten lieneekään – kertoo meille totuuden.”

Kirjan alussa mieltäni kiinnitti Hawkingin väittämä ”taustasäteilyn epäsäännöllisyydestä”, mikä sopii hyvin omiin näkemyksiini aurinkokunnan sisällä maapallon asukkaana.

Hawking on varmasti kokenut elämän mittaisissa tutkimuksissaan elämänsä HAASTEENA kirjata kirjoihinsa havainnot, jotka hän avaruuden tutkimuksissaan on kohdannut. Nyt kirjaa referoidessani tuon esille oman vaikutteeni referoida juuri Hawkingin kirjaa Ajan lyhyt historia. Tämän voin tehdä kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on tietenkin, että Hawking on tehnyt oman haasteensa todeksi kirjoihinsa. Kirja on hänen jättämänsä todiste työstään ja se on myös avoin rehellinen kertomus vilpittömyydestään suuren haasteen edessä. Toinen vaikutin juuri minulle kirjailijana referoida Hawkingin kirjaa on myös vilpitön ja rehellinen haasteen kohtaaminen, kun olen tehnyt vastaavanlaisen tuotoksen itsekin kirjana Kristillinen filosofia. Olen joskus sanonut, että filosofit keskustelevat toistensa kanssa kirjojensa avulla. Filosofien tai kirjailijoitten keskinäinen keskustelu on arvokas asia maanpäällisessä elämässämme.

Dia 4.

Ihmiset keskustelevat ja tuottavat kirjoitusta omista lähtökohdistaan ja sen tasoisesti, mikä on heidän mahdollisuutensa elämässään. Kukaan ihminen ei ole yksittäinen saareke, vaan kirjan tuottaminen on kirjan tuottamista siinä elämässä, missä ihminen elää, niiden mahdollisuuksien tai rajallisuuksien mukaan, mitkä osuvat elämässä kohdalle. Tiedon portaat.

Dia 5.

Minulla on ollut nyt kirjailijana mahdollisuus saavuttaa tiedon portaita. Lapsuudessani kodin kirjahyllyssä oli kirjasarja Tiedon portaat, josta löytyi tietopohjaa esitelmille ja ainekirjoituksiin. Nyt olen löytänyt useita kirjasarjoja, kuten Kansojen historia, Tietojen kirja sekä Oma maa. Näihin kirjasarjoihin on tuotettu yleensä kaikki se tieto, mitä kirjan kirjoittamisen aikana kirjoittaja on tavoittanut. Tiedon portailla kulloisenakin aikana seisomme ihmisinä kaikki sillä tasolla, sillä ylimmällä tasolla. On ihmisiä, jotka tyytyvät aina siihen, mitä toiset ovat kirjoittaneet ja heidän maailmankuvansa muodostuu siitä, mitä tuosta kirjoitetusta sanotaan. Osa ihmisistä tyytyy aina vähempään, paljonkin vähempään, kuin ylin tietämisen taso kulloinkin. Osa kirjoittajista pyrkii saavuttamaan ylimmän tason jopa sen vuoksi, että pääsee ylimmän tason yläpuolelle ja siten saa nimensä historiaan.

Dia 7.

Hawking toteutti haaveensa uhmaten elämänsä vaivoja ja saavutti ylintä tasoa ylemmän tason avaruuden tuntemuksessa ihmisenä maan päällä. Kirjan Ajan lyhyt historia suosio lukijakunnan keskuudessa on ollut suuri. Moni ihminen on kirjan avulla voinut avartaa näkemystään maapallosta avaruudellisessa kontekstissaan – kuten nykyaikainen paljon käytetty sanonta kuuluu.

Ensi arviolta kirjan nimi saattaisi herättää vastustusta – miten niin lyhyt historia. Mutta jo kirjan nimessä Hawking jättää meille jälkipolville avoimen sanoman: maapallolla elämänalustana on lyhyt historia.

Tässä esitelmässä en aio käsitellä Hawkingin henkilöhistoriaa, vaan keskityn kunnollisen lukijan tapaan vain kirjaan Ajan lyhyt historia.

Olen lukenut kirjan muutama vuosi sitten e-kirjana, kun se on ilmestynyt vuonna 1988 suomeksi.

Dia 5.

Tietämys avaruudellisista asioista meillä ihmisillä perustuu käsitteisiin ja sanoihin, joita käytämme tässä yhteydessä. Valitettavan vähän, tai oikeastaan onneksemme, me ihmiset käsittelemme avaruudellisiakin käsitteitä maan päällä eläen maanpäällisten fysikaalisten lakien alaisina. Siksi kirjaa lukiessani – sanon tämän heti tässä alussa, koska muu olisi teeskentelyä – huomaan, että Hawkingin pohdinnoissa ei ole tuotettu termiä hänen muutoin ilmaisemalleen havainnolle maan päällisen fysikaalisuuden poikkeamasta tavattomasti avaruudellisista lainalaisuuksista. Hawkingin näkökulma on maanpäällinen elämä ja siitä hän havainnoi suoraan avaruutta, avaruuden syntyä ja alkuräjähdystä, joka on monien avaruustutkijoiden haave selittää. Hawkingin selitysmaailma – vaikka se on tavattoman ansiokas – ei sisällä koko aurinkokuntaa. Osittain tämä johtuu siitä, että juuri kenenkään selitysmaailma kirjan kirjoittamisen aikaan ei sisällä muuta.

Jokainen kirja on aikansa tuote.

Hawking on kirjoittanut elämäntyökseen 1900-sataluvulla, joka on ollut voimakasta kehityksen aikaa monella saralla. Siksi onnittelen Hawkingia kirjansa johdosta ylevänä portaana hänen omalla tutkimustiellään siellä jossakin, missä hän toivottavasti jatkaa mietelmiään, pohdintojaan ja tutkimustaan. Toivotan myös jatkossa onnea ja toivotan myös lepoa suurtyön jälkeen.

Teoreettisesti kirjassa tuotetaan maapallolla vallitsevan fysikaalisuuden suuren tietämyksen varassa tietoa kohdemaailmasta, avaruudesta. Joskus suuri tietomäärä saattaa olla este tehdä puhtaita havaintoja itse kohteesta. Tämä on tutkimuksessa tasapainottelemassa tietämättömyyden kanssa – tosin sekä tiedossa että tietämättömyydessä tieteen selityksen tärkeimmät keinot ovat termit, eli sanat, joilla asioita selitetään. Kun tieteilijä on uusien asioiden äärellä – sillä tietämyksen portaalla, jolla ei vielä ole muita ihmisiä – hän joutuu jopa luomaan uusia sanoja, uusia termejä, joita hän voi käyttää niiden sisällön selvitettyään kirjoissaan, tieteellisten havaintojensa selityksissä. Hawking on kirjoitustyöllään nostanut itsensä ylimmälle tasolle, mutta hänellä ei ole ollut köyttä – siis keinoja: sanoja, termejä – joilla olisi nostanut meidät muut ihmiset samalle tasolle. Siinä mielessä nyt kirjan lukijana voisinkin nöyrästi jättää työn tähän vaiheeseen ja kiitellen poistua takavasemmalle. Mutta niin en tee. Koen vastuuntuntoisena ihmisenä velvollisuudekseni ojentaa hänelle puuttuvia köysiä – sanoja, termejä. Näiden tietojen avulla koko ihmiskunta voi huokaista helpotuksesta ja uskaltaa tietää sen, mitä näinä aika-avaruudellisina aikoina on tiedettävänä.

Muutamia vuosia sitten luin Helsingin Sanomista, että avaruustutkimuksessa oli käsitelty gravitaatiota avaruuskäsitteenä. On mahdollista, että leike on jossakin tallessa, mutta tuolloin asia jäi vaivaamaan mieltä. Vasta tänään löysin mietteissäni ja avaruutta tuijottaessani paremman sanan tuohon mainittuun tarpeeseen. Tuo parempi sana on preventio – torjunta.

Dia 8.

Kun Hawkingin erittäin nerokkaan ja hartaan tutkimustyön tuloksena me ihmiskunta ja me ihmiset voimme uskoa siihen, että avaruus on laajenemassa, tarvitsemme uuden asian äärellä uusia käsitteitä ja sanoja.

Gravitaatio on maan päällistä fysiikkaa, painovoimaa tarvitaan erityisesti planeetalla maapallo. Muut aurinkokunnan ihmisten asuttamat planeetat ovat myös maapallonäkymäplaneettoja, joten niilläkin vallinnee – vallitsee – gravitaatio, painovoima.

Avaruudellisessa maisemassa tärkeää on, että avaruudelliset kappaleet eivät törmää toisiinsa. Tämä on tärkeää avaruuden laajenemisessa. Tähän tarvitaan käsitettä preventio. Kappaleiden tulee torjua toisiaan. Avaruudellisilla jo valmiilla käsitteillä, kuten Solar System – aurinkokunta – on omat lainalaisuutensa avaruudessa. Preventiota tarvitaan niiden välille.

Jospa kuvitellaan aurinkokunta erääksi kokonaisuudeksi, jolla on oma johdatuksensa avaruudellisesti, voimme kuvitella myös sen ympärille eräänlaisen ellipsin, joka tuottaa sellaisenaan prevention muiden vastaavien kertymien välille. Tällaisen prevention ylittäminen lähestyäkseen muuna kappaleena (avaruusalus), tarvitaan tahto. Jotta voisi lähestyä aurinkokunnan planeettaa, alus tarvitsee tahdon ja tarkoituksen.

Tieteellisessä kirjallisuudessa, samoin kuin tieteiskirjallisuudessa, kirjailija luo ympäristön ja tilan, johon voi kuin valmiiseen maailmaan astua ja luoda siinä uusia käsitteitä ja mahdollisuuksia. Mies on rakentanut talon, nainen sisustaa sen.

Aurinkokunnassa on lähimpänä tähtenämme aurinko, jossa aurinkoa kiertävät planeetat kulkevat avaruudellisia ratojaan. Tätä maisemaa Hawking tutkaili elämäntyössään.

Minua miellyttää kirjassa käsite imaginääriaika. Tämä antaa ajatuksille tilaa mieltää avaruutta. Tilaa antaa myös avaruuden laajeneminen.

Kirjan Ajan lyhyt historia Hawking sen nimessä lähettää sanoman meille muille ihmisille, että historia on maanpäällistä kirjoitettua tietoa ja aika-avaruuden aika on sitä vanhempaa aikaa. Aika-avaruudellinen aika ei ole selitettävissä kovin hyvin maanpäällisen ajan tyyliin tai keinoin. Omassa kirjatuotannossani olen kertonut joitakin esimerkkejä selittää avaruudellista aikaa.

Avaruuden reunattomuus on järkevää sanoa tässä kirjassa ja se on hyvällä sanottuna itsestään selvyys. Toisaalta avaruuden struktuurinen luonne saattaa tätä itsestäänselvyytenä vastustaa. Siksi kirjan madonreiät ja eri avaruusalueiden väliset putkimaiset kulkureitit ovat tarpeellisia avaruutta ajatteleville kaikkeuteen uteliaina työntyville mielille.

Se että kirjassa luonnehditaan maapallon iäksi suunnilleen 5000 vuotta, tuottaa samansuuntaista ihmiskunnan historiakäsitystä nykyisen aikamme tietämyksen portaalle, kuin olen omissakin kirjoituksissani luonnehtinut. Ihmiset elivät ennen maapalloa niin sanotuilla plattamaailma-tyyppisillä elämänalustoilla. Nämä ovat olleet henkimaailmoja. Tämä on havaintona merkittävä avaruustutkimuksen kannalta. Aurinkokunnan planeettana maapallo on luontomaailma, ja avaruudellisessa tutkimusmielessä kiviplaneetta, todellisuusmaailma, jonka kaltaisia saattaa muissakin aurinkokunnissa olla vain yksi kussakin. Kaikki muut aurinkokuntien planeettatyypit ovat henkimaailmaperusteisia ja siten vaikeampia yleensä löytää niillä tutkimusmenetelmillä, joita käytetään maan päällä, maapallolla ja maapallon fysiikan lainalaisuksien vallitessa. Mitä muuta tutkimusta maan päällä voisi ollakaan kuin maanpäällisen käsitemaailman mukaista tutkimusta, joka perustuu maanpäälliseen fysiikan havainnointiin?

Kirjoitin luonnosvihkooni näin:

Selityksiä ja selitysten selityksiä maan päällisessä elämässä ihmisillä on kirjahyllyt, kirjastot ja kirjavarastot tulvillaan. Tutkimuskilpailun soisi jo tulleen tiensä päähän.

Kilpailu tietämisestä -> ei tyydy

Nauttiminen tietämisestä -> tyytyy vähäänkin

Tässä vaikuttaa tietenkin tutkijan luonne.

Hawkingin kirja (kirjat) ovat täynnä teorioita, joista jo niistäkin riittää tutkimusta ja tarinaa ihmisille pitkäksi aikaa. Joskus kun kirjahyllyt ovat täynnä kirjoja, uusi sukupolvi ei niitä vilkaisekaan, tekee kilpaa tutkimuksiaan, karkaa käsistä arvokkuus, tunnollisuus, tietämisen tavoite ja tarve. Ihmiskunta on tullut maapallolle ja luontomaailmaan elämään ja jatkamaan elämäänsä. Ei pelkästään kilpailemaan.

Kirjoitin vihkooni näille vaiheille sanan Aluerakennussuunnitelma.

Dia 12.

Hawkingin kirjaa ja elämäntyötä voisimme pitää eräänlaisena avaruudellisena Aluerakennussuunnitelmana.

Me voimme kirjansa avulla mieltää, että aluerakentamiseen on tilaa.

Me ihmiset olemme maan päällä tehneet aluerakentamista ja se on jo tuttua puuhaa.

Ihmeissään ihmiset tekevät niitä asioita, jotka ovat täysin uusia. Tutkitaan, selvitetään, mittaillaan, otetaan selvää. Kun asiasta on tullut osaamista ja arkipäivää, tarkkoja ovat ne ihmiset, jotka pitävät kyseistä tointa arvossa ja arvokkaana. He pitävät muidenkin ihmisten työtavat kunnollisina vaatimuksineen.

Ihminen on ihminen vaikka voissa paistaisi.

Toisen fyysikon ja filosofin Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa tulkitsen vapaasti niin, että hän tarkoittaa kaiken myös avaruudellisessa aluesuunnittelussa ja aluerakentamisessa sujuvan niin kuin olemme ihmisinä jo tottuneet. Avaruuden laajenemisessa on siis kyse ihmiskunnan avaruudellisen tilan valloittamisesta ja ottamisesta ihmiskunnan käyttöön.

Varoituksen sanana on tietenkin, että ihmisen ei koko maapalloaluetta kuulu minkään hankkeen – ei kilpailun ei aluerakentamisen eikä avaruuden valloittamisen – nimissä ottaa käyttöön, vaan maapallo ennen kaikkea on luontomaailma, jossa oikeutuksensa ihmislajin lisäksi on eläinkunnalla ja kasvikunnalla. Maailmallisissa sfääreissä pidetään status quona sitä, että maailmatyyppiä kunnioitetaan ja tulee kunnioittaa. Maapallo käsitteenä on ollut ihmisten elämänalustana jo melko pitkään, joten maapallon valloittamisen kiire jättää ihmiset tyhjin mielin ymmärtämättömyyden tilaan, jos asioista päättävillä ihmisillä ei ole tarpeeksi aikaa tutustua tuotettuun kirjallisuuteen, uskontoon ja taiteelliseen tuotantoon, jossa kohtaa sekä nykyajan ihmisten näkemykset että esivanhempiemme omana aikanaan tekemät mietteet ja tuottamat tiedot. 20.11.2024 Tarja Kaltiomaa

Väitän siis Hawkingin omassa melko kilpailullisessa hankkeessaan etsiä alkuräjähdystä, tuottaneen meille jälkeensä eläville havainnoitsijoille sen kentän, jossa voimme melko luottavaisin mielin elää ja ajatella avaruuden elävyyden lisääntyneen. Ihmiskunnan luojain suuri luomistyö, taivaitten valtava tähtivyö.

Olen tainnut joskus nähdä unta tai lukeneeni, että miten avaruuden aurinkokunnan muiden planeettojen valon ja lämmön (aurinkopalvelut) tarve toteutuu. Hawking näyttää tehneen havainnon taustasäteilyn epäsäännöllisyydestä. Tämä on tärkeä havainto ja todennus planeettateorioille ja ihmisten elämälle aurinkokunnan planeetoilla. Maapallolla biologinen, luontoelämä ja muilla aurinkokunnan ihmisten planeetoilla vastaavanlainen, mutta alkuperäisten henkimaailmojen kaltainen ihmiskuntaelämä myös pallomaisilla planeetoilla, jotka ovat aurinkokunnassamme (aurinkokunnissa) tuttuja planeettatyyppejä Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Onko muilla aurinkokunnan planeetoille Mars, Venus ja Merkurius henkielämää ei ole monesti viime vuosina ollut kiinnostavaa paitsi Marsin osalta. Saattaa olla tai saattaa olla olematta.

Dia 8.

Koska Hawkingillä ei ole ollut aluksi omissa muistiinpanoissanikin melko brutaalia käsitettä työntövoima, hänen eräät teoriansa ontuvat. Jätän niitten selvittelyn hänelle taivaallisiin tutkimusoloihinsa, kun hän tohtii tutkimuksiinsa joskus palata.

Jos meillä on pallo pihalla, jota vieritämme jotakin kohdetta kohti, mutta matkallaan pallo törmää vaikka kiveen tai kantoon, pallon kulkusuunta muuttuu. Samoin käy laajojen teorioiden kartoituksessa, jos käsitetään jokin termi tai sana eri tavoin kuin siihen tilalle olisi tarvittu. Kirjassa on runsaasti sellaista tekstinjuoksutusta, jolle en nykyään lukijana löytänyt käyttöä tai vastinetta omassa ajattelussani avaruudesta. Tämän ei tarvitse merkitä näiden tekstien olevan huonoja tai epäkelpoja, mutta voin hyvillä mielin todeta voivani jättää niiden tarkastelun muille lukijoille.

Preventiota (torjuntaa) tarvitaan galakseilla aurinkokuntien ja erilaisten yksittäisten taivaankappaleitten välille.

Koko ihmiskunnan historian ja menneisyyden valossa monet tutkijat pitävät maapallon fysiikan lakeja ja niiden selittämistä kiinnostavina ehkäpä juuri sen vuoksi, että ne ovat uutta tieteessä. Silloin tavallaan ollaan selityksissä myös niitten luotujen käsitteiden vankeina ja hyvä niin. Silloin selitetään maanpäällisen elämän lainalaisuuksia, mikä on tietenkin tarpeellista ja luovaa työtä maapallolla elämistä selittämään.

Avaruudelliseen tutkimuskäytäntöön voidaan luoda tarpeen mukaan uusiakin käsitteitä, koska saattaa olla vaarallista käyttää samoja termejä niin erilaisessa tutkimusympäristössä – silloin tutkimuksen on vaarana mennä harhaan.

Joskus riemuisan uuden tutkimuksen saattaisi pilata tarve selittää tutkimusta niine vanhoine ja hyväksyttyine termeineen, jonka tiedeyhteisö on omaksunut. Tällöin tutkija selityksensä kanssa on samalla tasolla kuin muut tiedekollegat.

Kun tehdään uusia havaintoja, tutkijan pitää joskus harpata sen yli, mitä jo ennestään tiedetään. Tämän tosin sanotaan nykytieteessä olevan kelvotonta tieteeksi, mutta yleensä ajan myötä nekin teoriat, jotka aluksi on tuomittu väärinä, jos ne osoittautuvat kelvolliseksi tietämykseksi, on hyväksytty.

Kirjallisuutta vanhastaan on runsaasti ja koska avaruus ja luovuus on edennyt, osa ennen kirjoitetusta ei ole enää relevanttia tietoa.

Dia 16.

Runo          ->             tiivis sisältö             ->                 laajempi asiakokonaisuus

Kivi                                                                                                  |            |           |       |

                                                                                                        o             o           o       o

Kirjoitin vihkooni: Ansiokas tutkija kompuroi liikaa menneissä teorioissa

                                                                                                 |

                                                                        tarve selittää yleisölle näiden otaksuttavasti

                                                                                        ymmärryksen tasolla

Mielestäni Hawkingin ja muiden avaruusfyysikoiden teoriat ovat ihmiskunnan kannalta erittäin tarpeellisia. Nämä teoriat ovat hyppäys tai porras seuraaviin teorioihin. Uusia tarkempia teorioita tai oikeastaan avaruustutkimuksessa väljempiä teorioita olisi vaikeata tehdä, jos ne eivät pohjautuisi aikaisempiin teorioihin.

Varhemmat tutkijat ovat olleet maanpallon fysiikan teorioitten lumoissa ja siten myös siihen liittyviin käsitteisiin.

Uusia käsitteitä syntyy tarpeen mukaan, kun avaruudellinen tutkimus edistyy.

Tulevaisuuden tutkimusaiheena varmaankin jatkuu myös säteilytutkimus, joka maanpäällisessä luontomaailmassa biologisten ihmisten tutkiessa ja ollessa vaikutuksessa säteilyihin usein kohtalokkain seurauksin, on saanut pelottavan maineen. On mahdollista, että koska säteilyä on monenlaista, käsitteenä säteily ei sisällä pelkkää vaaraa, vaan tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Tässäkin pätee se, että maanpäällisen luontomaailman fysiikan alainen tutkimustieto poikkeaa avaruudellisten planeettojen tutkimuksesta. Säteily on vaarallista nimenomaan biologiselle olennolle, biologiselle, maan päällä elävälle ihmiselle.

Ajan mittarina Hawking on kiinnittänyt huomiota myös kelloihin. Hän kirjoittaa ”Suhteellisuusteoria panee absoluuttisen ajan viralta.” Hawking oli tutkimuksissaan havainnoinut kellon käyvän eri tahtiin (eri planeetoilla?).

Maanpäällisen fysiikan ja fysiikan teorioiden tarkka tutkimus on hyödyllistä maapallon elämälle. Tämä on samalla, kun se on tutkimusta, se on myös sitä luovuutta, jota tarvitaan uudenlaisella elämänalustalla, kiviplaneetta maapallolla. Tämä saattaa vaarantua, jos erilaiset tutkimushankkeet sekaantuvat liikaa avaruuskäsitteiden puuttuessa – ja käytetään maanpäällisen normaalin fysiikan lakien termejä muussa ympäristössä kuin maan päällä. Siksi on suositeltavaa aina uusille ilmiöille tutkimuksessa löytää myös uusi termi.

Dia 20.

No nyt.

Nyt sanaan liittyy parikin asiaa.

Nyt ja maailmankaikkeus ovat ihmisen kannalta samantekevää.

Nyt ihminen elää keskellä nyt-maailmaansa ja maailmankaikkeus on vain oletus. Oletus, jota jo tosin Hawkingin johdolla on alettu tutkia. Miksi ei niin sanottu alkuräjähdys saisi olla vain ja olla. Ihmisellä on nyt ja maailmankaikkeus. Ja sillä siisti. Tutkijan asenteena ei saa olla ihmiskunnan arvokkuuden tuntien tarve muuttaa näitä tosiasioita.

Kaikessa maan päällä on alettu pitää totena teoriaa alku ja loppu. Teoria ei pidä paikkaansa maailmankaikkeuden suhteen, ei ole koskaan pitänyt.

Maailman kaikkeus on alkanut. Piste.

Mielestäni Hawking on elämäntyöllään todistanut myös tämän todeksi.

Ihmisellä on tutkijanakin muukin asenne kuin vain ihmetellä ihmeellistä maailmaa ja maailmankaikkeutta. Avaruutta.

Ihmisellä on myös oma sisäinen sääntöpoliisinsa, joka näyttää kirjan mukaan olevan myös Hawkingilla.

Dia 17.

Sääntö?                                kaaos?

                   tila?

Havainnot

Hawking pitää kahta asiaa tarpeellisena maailmankaikkeuden kuvaamiseen: kvanttiteoriaa ja yleistä suhteellisuusteoriaa.

Tiivis tutkimustieto maapallon fysikaalisten lainalaisuuksien tietämyksestä on tarpeellinen pitää yllä, juurikaan muuntelematta.

Kirjassaan Hawking pitää ikään kuin totena ihmisten tavallista jopa sanomalehdistötasoisena tietona auringon sammumista. Tämä mielestäni tuottaa käsityksen, että ennen aurinkoa on koettu jokin muu valon lähde normaalina ja tuttuna valona. Maapallo on luotu ennen aurinkoa ja ennen maapalloa ihmiset saivat pitää valonlähteenään valoa. Valo on monille tutkijoille tutumpi valon lähde kuin aurinko.

Dia 20.

            TARKAT MITTAUSTULOKSET JA TEORIAT TIETEESSÄ TÄRKEÄÄ MYÖS TULEVAISUUSTIETONA

                                            NYT JA TULEVAISUUDESSA

                                              | |                                     | |

                                               V                                        V

                                                    ENNUSTETTAVUUS

                                                            SÄÄTÖ

                                                       MITTAUKSISSA

Vrt. planeettojen kiertoratojen etäisyydet, sekuntin pituus säätönä

Suhteellisuutta tieteessä on muutakin kuin suhteellisuusteoria. Suhteellisesti suhteuttaa ihminen tutkimuksissaan maan päällä biologisen elämänsä mitassa kaikkeuttakin. Ihmisen biologinen elämä alkaa ja loppuu. Tämä on totuus.

Maailmankaikkeus sen sijaan on alkanut.

Tieteelliset tarinat eivät lopu koskaan.

Voidaan tehdä tieteessä löydös ja voidaan tehdä ei-löydös

jotakin voi puuttua havainnosta.

Onneksemme ei avaruustutkimus, jota ihmisinä teemme liene kovin fataalia tuloksiltaan. Planeetat jatkavat radoillaan.

Dia 8.

Gravitaation (maan päällä, maapallolla) avaruudelliseksi vastapariksi on löytynyt preventio (avaruudellinen fysiikan laki)

Tässä valmiissa ”aluerakennuksessa” oli siis mahdollista havaita prevention puute. Jokainen porras tutkimuksessa on tarpeellinen.

Hawkingin avaruudellista tutkimustyötä voidaan pitää avaruuden laajenemisen esitutkimuksena ja työnä.

Avaruuden laajeneminen sinänsä kaiken aiemman tutkimuksen nimissä perustuu käsitteeseen TARVE.

Dia 19.

Eräs havainto, jonka tein kirjan alkua lukiessani on ollut Hawkingin havaitsema äänimaisema avaruustutkimuksessa. Tähän äänimaisemaan ei mielestäni pidä tuoda käsitettä mikroaalto. Se voidaan pitää nimensä puolestakin maanpäällisenä säteilynä. Tarjoan avaruudellisen äänimaiseman selitykseen käsitteen avaruuskohina.

Oliko Stephen Hawkingilla mikroaaltouuni?

Kiitos arvoisa yleisö!

Tarja Kaltiomaa 1.12.2023

LIITTEET: DIAT

Kuva 3. Portaat ja aurinko. Kaikki tiedetään.

Johdanto aiheeseen

Stephen Hawkingin tutkimuskohteena avaruus

Tärkeät tutkimussaavutukset

Kirjan Ajan lyhyt historia merkityksestä