#112 Mitä tarkoittaa käsite biologinen kestävyysvaje

Käsite biologinen kestävyysvaje on syntynyt vuonna 2024 tuottamaan vaaran näkökulmaa poliittisessa toiminnassa, jossa ei oteta huomioon elämän jatkuvuutta kansakunnan ja yleensä ihmiskunnan osalta. Viime vuosikymmenen politiikassa on useita sellaisia päätelmiä ja päätöksiä, joita on tehty paniikkipolitikoinnissa näennäisesti yleisön (lue lehdistön) vaatimuksesta. Nykyaikaisessa tiedotusympäristössä käsitellään erilaisia aiheita runsaasti ja yleisö ottaa aiempia vuosikymmeniä enemmän osaa julkiseen keskusteluun ja julkiseen tiedotukseen. Näiden käsiteltävien aiheiden osalta saattaa syntyä pelkotiloja, jotka juontuvat siihen, että paniikin omaisesti vaaraksi koettua aihetta käsitellään myös poliittisissa päätäntäelimissä, kuten Suomen tapauksessa Eduskunnassa.

Tällaisia sinänsä normaalin Eduskunta-käsittelyn ulkopuolisia aiheita on esiintynyt mm.

• taloudellinen kestävyysvaje
• syntyvyyden aleneminen
• samaa sukupuolta olevien parisuhde (ja jopa ”avioliitto”)
• seksuaalisten taipumusten samanvertaisuus
• armokuolemat ja niistä keskusteleminen
• isyyslomien pidennys äitiyslomia lyhentämällä
• kotihoidon tuen vähentäminen
• uskontokielteisyys, jossa tiedotetaan usein kirkosta eroamisista

Suomi on useissa talouskysymyksissä onnistunut kansantalouden tasolla sopimalla asioista siten, että konsensus on saavutettu ammattiyhdistysliikkeen, työnantajasektorin ja valtionhallinnon keskuudessa. Tässä neuvonpidossa on ylilyöntien vaara.

Taloudellinen kestävyysvaje on politiikassa esiintyvä termi, jonka varjolla politiikan tiedotuksessa voidaan esittää säästötoimia, joiden vaikutus ulottuu perhepolitiikkaan. Säästötoimia saatetaan kohdistaa niin, että normaali perhe-elämä häiriintyy siten, että avioliittojen solmiminen on vähentynyt, perheiden lapsiluku on alentunut ja perheiden taloudellinen turvallisuus on uhattuna.

Antropologisen tutkimuksen tutkimusmenetelmät ovat nykyään paljon kehittyneempiä kuin aiemmin. Täten on mahdollista tarkastella kansankunnan hyvinvoinnin kehittymistä näkövinkkelistä, joka on lehdistön tuottaman näkymän ja poliittisen pelikentän näkymän yläpuolella. Kaupunkiantropologista tutkimusta on mahdollista tehdä sekä julkisen tiedotuksen että myös poliittisen päätöksenteon hyväksi. Kerron antropologisten tutkimusmenetelmien mahdollisuuksista aiemmin julkaistussa kirjoituksessani Filosofia: Antropologisista tutkimusmenetelmistä (julkaistu aiemmin heinäkuussa 2022) | Uusi Suomi Puheenvuoro .

Biologinen kestävyysvaje saattaa syntyä juuri niissä olosuhteissa, joihin on vaikuttamassa yhteiskuntanäkemys, jossa yleisen käsityksen mukaan elämän jatkuvuuden uhka olisi todellinen ja ihmisiin vaikuttava näkemys. Sellaisessa maaperässä kukkii tuollaiset suokukat, joita tämän kirjoituksen aiempana olevassa luettelossa nähdään. Näistä muodostuu tilanne, jossa maan (yksittäisen maan tai valtion) alueella olevan väestön väestökehitys saattaisi muuttua laskusuuntaiseksi eli syntyvyys vähenisi niin paljon, että väestön koko laskisi ja siten edellytykset normaaliin ihmiselämään heikkenisivät. Oireena tälle vaaralliselle kehitykselle – biologiselle kestävyysvajeelle – on edellä olevan listauksen mukaiset hätäpäätökset valtion hallinnossa.

Näkemykseni mukaan valtion hallinnon ei liikaa pitäisi puuttua ihmisen normaaliin elämänkulkuun, kun nämä asiat on määritetty jo aiemmin (perustuslaki ja valtiota koskeva peruskirjallisuus) ennen nykyisiä poliittisia päätöksentekosuuntauksia , joissa lehdistö osallistuu liian tehokkaasti yhteiskuntavaikuttamiseen. Näin tapahtui siinä onnettomassa kolmiodraamassa, johon osallistuivat lehdistön johdolla kansalaisaloitehanke ja kansanedustajien epävarmuus sen suhteen, mikä on ihmisten elämässä oikein, mikä väärin. Kansanedustajiin ja myös kansalaisiin vaikutettiin ns. junttatoimin ja ajettiin läpi sekä kansalaisaloite että samaa sukupuolta olevien parien avionomainen yhteiselo. Tämä hanke on sen jälkeisine vaikutuksineen tehostanut biologista kestävyysvajeen vaaraa ja vähentänyt yleistä tulevaisuususkoa.

3.8.2024 Tarja Kaltiomaa

Voitaisiin nähdä antropologisen näkemyksen valossa biologisen kestävyysvajeen lisäksi toinenkin populaatiovaara maapallolla elävissä kansakunnissa. Toinen vaara on liikasyntyvyys. Kansakuntakohtaisesti antropologisessa tutkimuksessa ja tieteellisesti kvalifysiikassa on mahdollista tutkia ja selvittää syitä näihin molempiin mainittuihin populaatio-ongelmiin. Tällöin tarkasteluun pitää ottaa kunkin maan vallitseva uskonto ja sen alainen elämäntapa maassa. Liikasyntyvyydestä oireena kansakunnan osalta olisi jatkuva syntyvyys, jossa väestöä muuttaa muihin maihin, koska maapohja ei tuottaisi koko väestölle tarpeeksi ruokaa ja ihmiselle sopivia asumis- ja elämisoloja. Myös Suomen historiassa on aikakausia, jolloin väestöä on lähtenyt maasta melko runsaasti ja muuttanut mm. Amerikkaan. Suomen väestöpohja kuitenkin tuolloin on ollut pieni, joten siinä ei ole kysymyksessä ollut ns. liikasyntyvyys, vaan vaikuttamassa on ollut kansantalouden kehittymättömyys muodostuvan valtion osalta ja maamme pohjoisen sijainnin tuottamat olosuhteet, jossa maatalouden kehitys ei ole ollut tasapainossa kaupunkiasumiseen verrattuna. Noina aikoina Suomesta on tapahtunut muuttoliikennettä myös naapurimaahan Ruotsiin ja moni ihminen on hakenut parempia elämänoloja siellä, kun oman maan talous on kärsinyt menneisyyden sodista ja muusta suomalaiseen elämäntapaan liittyvistä kehitysvaiheista.

Olen aiemmin kirjoittanut, että kristillinen oppi on tasoittanut maan elämäntapaa maassa asuvien eri heimojen osalta, koska se on yhtenäistänyt maan eri alueilla asuvien heimojen elämäntapaa. Tässä uskonnolla on ollut vakauttava vaikutus. Syvällisemmin kerron tästä aiheesta kirjassani Kristillinen filosofia.

Kirjassa Kristillinen filosofia luonnehdin yleisesti eri uskontojen ja niidet tuottamien elämäntapaoppien vaikutusta populaatiokehitykseen. Muitakin vaikutuksia kuin väestön koko maan alueella on nähtävissä uskonnon harjoittamisen tuottamuksena. Miten on mahdollista tarkastella maan päällä asuvien ihmisten elämää kvalifysiikan ja antropologian keinoin? Vanhastaan filosofiassa on käsitelty muun muassa moraalioppia. Itse asiassa filosofisessa keskustelussa (jota filosofit käyvät toistensa kanssa kirjojensa avulla) moraalioppi on keskeinen käsiteltävä aihe. Ihmisten on vaikeata tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Tämä on tyypillinen moraaliopin kysymyksenasettelu. Mikä on oikein ja mikä on väärin? Samoin käsitteet hyvä ja paha ovat keskustelussa vastakkain.

Nämä molemmat keskustelunäkökulmat tuovat keskustelijat ikuisuusaiheen äärelle ihmiskunnassa: mies ja nainen, nainen ja mies. Kvalifysiikassa tutkitaan ihmisen elämänlaatua. Kristillisessä opissa monin tavoin huomioidaan elämänlaatu niin, että siinä otetaan huomioon sekä naisen että miehen elämänlaatu, mahdollisimman hyvä elämä silloinkin, kun kyseessä on elämän jatkuvuus teemana. Elämän jatkuvuuteen kuuluu perheen perustaminen. Hyvään elämänlaatuun kuuluu, että molemmat perheen perustajat, mies ja nainen, voivat elämässään hyvin. On tärkeää viihtyä elämässään ja voida elää niin, että ihmisen luontainen luovuus; leikillisyys ja vakavuus voivat vaikuttaa elämässä, elämän arjessa. Kun suuri osa kansalaisista voi hyvin, elämä jatkuu maan alueella ilman, että siinä olisi suurta horjuntaa biologisen kestävyysvajeen ja liikakansoituksen osalta. Näiden kummankin vallitsevuus populaatiokehityksessä olisi kvalifysiikan kannalta häiriötilanne. Uskonnolla voi olla tasapainottava vaikutus väestökehityksessä ja elämän jatkumisen suhteen. Tämä on tavoite, koska ihmisen henkinen hyvinvointi tarvitsee myös pyhyyden kunnioituksen, mitä uskonnon harjoittaminen parhaimmillaan on.

Jatkan aiheen käsittelyä ja syvennymme seuraavaksi aiheeseen:

Kansakunnan moraali kontra attraktio ihmislajissa

Muistiin merkittyä: moraalikeskustelu on vanha keskusteluteema, mutta nykyaikana meidän ihmisten ei pidä langeta edes moraalin tuottamiin ansoihin suhtautumisessa muihin ihmisiin.

Kuva 1: Kuvan nimi on Missä valossa 1. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Kuva 2: Tämän kuvan nimi on Missä valossa 2 Valokuvaaja: Tarja Kaltiomaa

Moraalikysymystä on nykyään mahdollista tarkastella eri näkökulmia huomioon ottaen – näkökulmia on runsaasti keskustelijoilla, paljon runsaammin kuin maapallolla koskaan ennen. Keskiaikainen näkemys on viipyillyt ihmisten mielissä jo kauan ja vasta nykyään näkemystä ja näkemyksiä on mahdollista avartaa.

3.8.2024 Jatkan aiheesta Kansakunnan moraali kontra attraktio ihmislajissa

Lyhytnäköinen – tulevaisuuteen suuntaaminen lyhyin keulavaloin – tieteellinen malli ihmiselosta maapallolla ei ottaisi huomioon nykyäänkään tulevaisuuden tuottamisen vaatimuksia samalla tavalla kuin nykyelossa otetaan jo huomioon jokaisen ihmisen elämisen oikeus ja elämänlaatu. Pitkän kristillisen opin aikana perheissä on pyritty tuottamaan elämäntapaa, jossa hallitsevaa ei olisi perheenmuodostajien – miehen ja vaimon – ominaisuudet (koko, äly, varakkuus, luonteen piirteet) määrätä toista avioon astunutta ihmistä tai kohdella huonosti. Nykyään suurin osa perheistä elää normaalia perhe-elämää toisiaan satuttamatta ja kohtelematta huonosti. Länsimainen lainsäädäntö on sinnikkäästi ollut niittenkin perheenjäsenten puolella, joilla ei ole aina voimia taistella ylivoimia vastaan. Tässä länsimaisessa elämäntavassa on vielä tekemistä. Tavoite on saavutettu useimmissa sivistysperheissä ja varakkaissa perheissä.

Käsitteestä attraktio ihmislajissa minulla on aiempia kirjoituksia, kuten Attraktio ihmislajissa | Uusi Suomi Puheenvuoro ja Ihmisiä kaikki tyyni | Uusi Suomi Puheenvuoro. Vaikuttaa otsikoitten mukaan siltä, että kirjoittaja tarkoittaisi, että me ihmiset pysyisimme toisiamme kohtaan hyvinä ja haluttavina – miehet ja naiset – aikuiset avioon aikovat hedelmälliset ihmiset. Täyttäkää maa -vaihe maapallolla on selvästi nykyään 2000-tuhatluvulle tultuamme täytetty tehtävänä, joten jatkossa on ihmisten vakaasta ja vakiintuneesta elämästä kansalaisena omassa maassaan, jossa kuin hiljaisena vaatimuksena on kulttuurin mukaisesti myös elämän jatkumisen näkökulma. Tämä on yksi jännittävimpiä tehtäviä ihmisellä aikuiseksi tultuaan – perheen muodostaminen. Koska kysymys on tulevaisuudesta, johon kohdistavat lähes kaikki ihmiset tulevaisuuden haaveensa, avioon astuvien ihmisten, jotka tuottavat perheen ja jälkeläisiä tulee olla, kuten kristillisessä uskonnossa on tietämänä, terveitä aikuisia ihmisiä, jotka yhdessä puolisoina (mies ja vaimo) voivat ottaa vastaan vastuun heille syntyvistä lapsista ja muista aikuisuuteen kuuluvista velvollisuuksistaan. Tämä on biologisen lajin ihminen populaatiovaatimus luontomaailmassa maapallolla. Muissa biologisissa lajeissa, eläinlajeissa tämä lajivaatimus toteutuu luonnon ehdoilla.

Kansakunnan moraalinen taso voi pysyä hyvänä, kun maan johtoon ja hallintoon valitut noudattavat maalle tarkoitettua peruskirjallisuutta, maan henkeä ja tarkoitusta.

Kun tai jos maan moraalitaso heikentyy, heikentyy yleisesti hallinnoimisen mahdollisuudet ja ihmisten hyvinvoinnin pitäminen hallinnon tavoiteasiana. Tällä hetkellä vuonna 2024 Suomi on mielestäni sekä plussan että miinuksen puolella tämän asian hoitamisessa. Voisiko olla kyseenalaista, että kansakunnan moraalista tasoa edes mainittaisiin nykyään?

3.8.3024 Tarja Kaltiomaa

Filosofia: Iänikuinen hyvän ja pahan probleemi

Filosofiassa sen alusta saakka maapallon elämässä ihmisten – ajattelijoitten, filosofien – käsittelemänä on ollut moraalikysymykset ja usein tavoitellaan tyhjentävää määritystä esimerkiksi hyvän ja pahan käsitteisiin. Usein kysytään, että jos Jumala on olemassa, miksi hän sallii pahan. Kysymys on oikeutettu. Raamatusta voimme lukea, että ihmiset eivät tunne Jumalaa, ja koska ei tunneta Jumalaa, emme oikein tähän kysymykseen voisi vastatakaan. Nykyajan ihmisenä voisin tähän sanoa vain, että on hyväksi, että silloin tällöin ihmiset tai jotkut ihmiset löytävät tämänkin probleemin käsittelyyn ja että ajankohtaisena aiheena siitä kulloinkin puhutaan ja aihetta pohditaan. Nykyaikaisessa runsaassa tiedotusympäristössä, josta jokaiselle ihmiselle lohkeaa oma vaikuteympäristönsä (sivuston www.tyhjapaperi.fi Ajankohtaista-osiossa aiheesta ”vaikuteympäristö” on kolme kirjoitusta), ihminen on keskellä näitä vanhastaan harvojen mietittävänä olevia kysymyksiä. Ehkä paras ohje pohtijalle on kertomus, jossa kysytään hyvästä ja pahasta, että kumpi voittaa, vastata, että se jota ihmisenä ruokit.

Kuvassa kelloköynnöksen kukka, ensimmäinen parvekkeellani vuonna 2024. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. On melkoinen länsimaisen elämän saavutus hyvyydessä sellaiset virstanpylväät, joita moni ihminen saattaisi pitää mahdottomana ja epätodennäköisenä. Ja kuitenkin ihmeitä tapahtuu.

Kelloköynnös kasvillisuudessa on vanhaa tarustoa, jossa kukan muoto on malli kirkonkellolle.

Ihmisen elo syntymästä lapsuuden yli nuoruuteen ja aikuisuuteen tulee kypsyyteensä vasta vanhana. Vaikka saattaisimme kiireisen elämän aikana torjua kirkon ja sen opit, arvostamme sitä kuitenkin vanhana jo varttuneempana ihmisenä. Vasta vanhemman ihmisen kypsyys elämässään on sitä luokkaa, että ymmärtää koko elämän arvoituksen. Ymmärrys tulee oman eletyn elämän myötä.

Hyvän ja pahan miettimisen laari ei liene koskaan tyhjene. Siksi on tärkeää, että ihmisillä on joku laitos myös pyhyyttä ja henkeään varten. Ihmiset palvelevat toisiaan ja sellainen palvelu, jota tehdään hyvästä sydämestä, tuntuu hyvältä sydämessä. Kyllä ihminen tietää hyvän ja pahan eron – ainakin jossakin elämänsä vaiheessa.

4.8.2024 Tarja Kaltiomaa

Filosofia: Vaikeata tietää, mikä on oikein

Olen siis käsittelemässä aihetta Globaalitutkimuksen suuntauksia – kvalifysiikka, antropologia, populaatiotutkimus, joka on tämän blogisivun ylin otsikko.

Ihmiskunta on henkiseltä perimmältään hierarkkinen ja asiankäsittelyssä on sen vuoksi hierarkkisuutta. Ihmiset ovat maan päällä asuessaan muodostaneet kansakuntia, valtioita ja maita, joissa on hierarkkinen päätösvaltaisuus. Maalle on muodostettu hallintojärjestelmä, jossa tiettyjen määrättyjen prosessien mukaisesti tapahtuu päätöksentekoa, joka koskee kyseistä maata. Tätä valtion perustamisen yhteydessä muodostettua asiankäsittelytapaa kuuluu noudattaa mahdollisimman uskollisesti. Jos hallintojärjestelmän toimintatapa muutetaan, vaarana on anarkia ja siten paluuaskelia entisiin itsehallintomalleihin päin.

Mikä on oikein?

Suomen hallintojärjestelmä on luotu siten, että se palvelee tasa-arvoisesti kaikkia kansalaisryhmiä ja jokaista kansalaista.

Onko kansakunnan johtoajatus siis tasa-arvo?

Käsite tasa-arvo tarkoittaa alun perin varovasti tulkittuna sitä, että avioliitossa mies ja vaimo ovat tasa-arvoisia päättäessään perheensä asioista. Tällöin käsite tasa-arvo on rajattu koskemaan kahta naimisissa olevaa henkilöä.

Kuitenkin käsitettä tasa-arvo käytetään monipuolisemmin kuin tuon alkuperäisen määrityksen mukaan. Käsitteen tasa-arvo alkuperäinen määritys on syntynyt tarpeeseen, kun länsimaisessa ja yleensä maapallolla elävässä lajissa ihminen, mies on ollut pitkään perheen pää ja voinut itsevaltiaasti määrätä perheen asioista kuulematta tai hänen tarvitsematta ottaa huomioon vaimon mielipidettä. Perhe-elämä on kehittynyt suotuisasti, kun puolisoiden pitää nykyaikana sopia keskenään yhdessä perheen asioista.

Ovatko siis kaikki ihmiset tasa-arvoisia keskenään?

Nykyaikaisessa ihmiskäsityksessä jokaisella ihmisellä on ihmisarvo. Tämä on rikkumaton määritys länsimaisessa kulttuuripiirissä. Tästä kertoo moni ihmisille tuotettu palvelu palolaitoksesta (nykyään pelastuslaitos) kirkkolaitokseen, ja hallinnossa omaksuttu asenne, että kaikkia palvellaan mahdollisimman hyvin ja inhimillisesti. Taustalla kuitenkin on lajitietona hierarkkinen henkinen malli. Onko ihmisten vaikeata suhtautua nykyisessä todellisuudessaan siihen menneisyyteen, jossa ihmiset ovat alun perin syntyään, menneisyyden henkimaailmoissa. Ilman järjestynyttä menneisyyttään ei myöskään nykyisessä maailmassamme olisi hakeuduttu järjestäytyneeseen yhteiskuntamalliin, jossa myös vallitsee hierarkkinen järjestys. Jopa satunnaisen ihmisjoukon kokoontuessa, ihmiset hakevat usein tiedostamattaan keskinäisen hierarkkisen järjestyksen.

Päätelmänä tästä seuraa, että tasa-arvoisuus ja hierarkkinen järjestys eivät sulje toisiaan pois, kun ihmiset käyttäytyvät hyvin ja sivistyneesti kaikissa tilanteissa.

Nykyaikaisessa hallintomallissa ja maan eri toimielimissä, kuten myöskään yritys- ja työelämässä, ei ole vaikeata noudattaa maalle tuotetun lainsäädännön mukaista järjestystä, kun edellä mainittuja periaatteita on noudatettu. Jos niitä ei ole noudatettu, näiden periaatteiden mukaan normaaliin järjestykseen on mahdollista palata. Ihmiset tekevät joskus virheitä ja silloin hallintojärjestelmän niiden menetelmien mukaan, joissa virheitä korjataan, virheitä pitää myös voida korjata.

Monipuoluejärjestelmä, joka on Suomen hallintojärjestelmän perusta, tuottaa tasapainottelua päätöksentekoon. Irtiotot tiukasta sääntöjen noudattamisesta ovat uhkana demokraattiselle päätöksenteolle. Silloin kyse on jonkun ihmisryhmän harjoittamasta anarkiasta.

4.8.2024 Tarja Kaltiomaa

Keskustelussa käytettävät käsitteet ja niiden tarkistaminen

Yleisessä some-keskustelussa ja jopa politiikassa käytetään sellaisia käsitteitä, joita ei esiinny ihmisten tavallisessa arkisessa puheessa. Vieraita termejä kuitenkin aletaan melko nopeasti käyttää kuin itsestään selvyyksinä olettaen, että kaikki tietävät mistä on kysymys. Käsitteistä tulee helposti muoti-ilmiöitä ja muoti-ilmiönä usein vedotaan jopa tarkistamattomaan käsitteeseen puheita perusteltaessa.

Lisään Facebook-sivulle The Philosophy of Christianity laittamani kommentin, jossa kirjoitan käsitteistä:

Somessa keskustellaan: Kritiikki ja erilaiset näkökohdat keskustelun kohteena olevasta asiasta ovat tietenkin tärkeitä. Kuitenkin keskustelun aloituksessa pitäisi keskeiset termit tarkistaa, jotta tiedettäisiin, mistä keskustellaan. Julkisessa keskustelussa vielä harvoin on ollut tietoa eräiden keskustelussa käytettyjen termien merkityksestä. Tiedetäänkö yleisesti sanojen uskonto, usko, sananvapaus, valtio merkitys? Uskonto on maan tai valtion elämäntavan perusta. Esimerkiksi kristillinen uskonto on ollut vuosisatojen ajan Euroopan maiden elämäntavan perusta. Kristillisyydessä tärkeimpiä teemoja pyhyyden, ihmiselämän pyhittämisen uskonnon avulla lisäksi on yksiavioisuus elämäntapana ja lähimmäisen rakkaus toisiin ihmisiin suhtautumisena. Tätä käsitettä ei ole tarpeeksi tunnettu edes eräiden Suomen valtiokirjojen kirjoittamisen aikana, vaikka sen etymologia on sinänsä selvä ja kritiikitön. Usko on yksityisempi asia, jokaisella on oikeus uskoa itsestään kuin tahtoo, mutta muista ihmisistä uskominen kuitenkin on usein väite tai luulo. Kukin tietää itsestään parhaimmin ja onkin oikeus tietää itsestään parhaimmin. Yleiseksi mantraksi nykyaikana, samaan aikaan kun tiedottamisen teknologia on kehittynyt voimakkaasti, on tullut sananvapaus ja sen puolustaminen. Sananvapauden rinnalla kuitenkin kulkee vastuu ja vastuun kantaminen. Vastuu on selitetty vastuuksi, joka on median omistajalla. Kuitenkin jokaisen kirjoittajan on myös hyvä tuntea oma vastuunsa kirjoituksen suhteen. Valtio on yksittäinen maa, jolla on oma historiansa ja oma lainkirjoitus. Valtiolla on oma hallintojärjestelmänsä, joka on hyväksytty perustuslakiin valtion itsenäistyttyä. Suomen osalta on hyväksytty maan elämäntavaksi kristillinen oppi. Tästä merkkinä on kaupunkien ja taajamien kirkko, joista kirkoista huolehtii kirkkohallitus. Suomen osalta maan uskonto ei ole kyseenalainen asia tai jokaisen päätettävissä, koska kyseessä on perustuslakiin hyväksytty kansan yhteinen asia. 22.6.2024 Tarja Kaltiomaa

Vastaukseni blogikirjoitukseen Uusi Suomi Puheenvuoro Saara Huhtasaari Sananvapaus ja kritiikki uskontoja kohtaan

Tällä blogisivulla Globaalitutkimuksen suuntauksia – kvalifysiikka, antropologia, populaatiotutkimus tuon esille käsitteitä ja niiden merkityksiä. Suomalaiset poliitikot ovat huolestuneet käsitteen taloudellinen kestävyysvaje mukaan maan taloudesta. Tämä käsite alkoi näkyä poliittisessa keskustelussa yhä useammin ja pian siihen vedottiin käsitettä sen kummemmin selittämättä, koska siitä oli tullut nopeasti tuttua puhetta. Taloudellinen kestämättömyystilanne oman arvioni mukaan on tarkoittanut julkisen talouden rahoitusvajetta. Samaan aikaan poliitikot koko kansan ihmisten nimissä ovat tehneet perhepoliittisia päätöksiä, joista on kehkeytynyt tällä blogisivulla mainittu biologinen kestävyysvaje. Biologinen kestävyysvaje on tämän sivun kirjoittajan esille nostama huoli perhepolitiikan muuttumisesta maassa hyväksytyn kristillisen opin vastaiseksi.

Biologinen kestävyysvaje tarkoittaa väestökehityksen lukumääräistä alenemista tai sen uhkaa. Perhepolitiikassa ei ole pidetty tärkeänä, että maamme väestö joko pysyy suunnilleen samana tai hienoisesti joinakin vuosikymmeninä tai vuosisatoina kasvaa. Markkinatalousmallin mukaista on, että väestö ainakin toisinaan hienoisesti kasvaa, mutta jos se pysyy samana, väestön osalta kuitenkin otetaan huomioon kaikkien kansalaisten hyvä elämänlaatu.

Törmäyskursseillaan nykyaikaisessa julkisessa keskustelussa on käsitteitä, jotka kuvaavat nykyistä yhteiskuntatilannetta globaalissa maailmassa.

Tällaisia käsitteitä edellä mainittujen lisäksi on tekoäly (teknoäly) ja sen kehittäminen, elämänlaatu, uskonto, tulevaisuus, avioliitto, tasa-arvo, ihmisarvo, sananvapaus, lehdistön vapaus ja moni muu keskustelun pelikentällä esiintyvä käsite, termi. Yleiseen keskusteluun on tullut myös sellaisia käsitteitä, joita sivistyneessä puheessa ei voi käyttää. Anarkiaa tavoittelevia kannanottoja esiintyy myös paljon. Monessa maassa on vähitellen hyväksytty huumeiden käyttö myös laillisesti, puhutaan ihmisten toisilleen tuottamista armomurhista, lääketieteessä lääkärin vaitiolovelvollisuus on rikottu lehdistössä, lehdistö tuottaa lääkärikunnan ”hyväksi” uusia sairauksia ja suosii niitä lääke- ja hoitotarpeineen. Sana on vapaa.

Tuolle edellä mainitulle näyttää tulleen tilaa tiedotusteknologian kehityksen myötä.

Muistikirjassani lukee: tietokone voi ”ymmärtää” kerrallaan vain yhden asian, joka voi olla joko 1 tai 0, ei enempää. Se on ”koneajattelua” ja myös teknoälyä. Vain ihminen osaa ajatella. Ja ihmisen älyllä koneista on tehty niin tehokkaita ja nopeitakin, että niiden käyttäjille syntyy vaikutelmia koneen ajattelusta. Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Nykyaikana joudumme ihmisinä siis monenlaisten käsitteiden tulkitsijoiksi. Kaikki, mitä kohtaamme julkisen median kuluttajina, ei ole hyvää, mutta ei myöskään pahaa. Tässä nykyajassamme on paljon sellaista, mikä nostaa ihmisille energistä mielialaa ja mielenkiintoa elämää kohtaan. Järjen käyttö on sallittua ja maltti on valttia. Kaikkia esille tulevia ihmistä ja ihmislajin tulevaisuutta maapallolla kannattaa käsitellä monipuolisesti lyömättä millään sloganeilla lukkoon tärkeitä kaikkia ihmisiä koskevia asioita.

On tärkeää säilyttää tietokirjat ja kirjasarjat, johon meidän edeltävä sukupolvi on kirjannut siihen saakka käytetyt termit ja tiedot. Internet-aika on vähän liiankin joustavaa: kaikkia tietokoneella ja internetissä esiintyvää tietoa on mahdollista muuttaa paljon helpommin kuin painettua tietoa. Painettu kirjallisuus pitää suuren yleisön ja lukijakunnan vaatia jopa omaksi turvakseen säilytettäväksi ja mielellään kirjastoissa yleisön saatavilla olevaksi tiedoksi.

8.8.2024 Tarja Kaltiomaa (pieniä korjauksia tekstiin samana päivänä klo 22:20 TK Ja seuraavana päivänä TK)

Kommentti: Edelleen harjoittelen tätä uutta teknistä blogialustaa WordPress. Tuote on niin monipuolinen, että vähän kerrallaan opiskelen. Ja tässä kommentoin ja katson, missä se näkyy. Toisaalla somessa, nimittäin X-ohjelmassa nyt on kiellettynä loistavat oppikirjan (Tuomas Enbuske ja Alexander Stubb Twitter-kirja) mukaiset keksintöni käyttää omaperäistä hästäkkiä, jotka ovat #kvalifysiikka ja #kristillinenfilosofia. Näissä ei tämän hetken kokeilujeni mukaan ole sisältöä, vaikka olen näin merkinnyt juttujani jo useiden vuosien ajan. 12.9.2024 Tarja Kaltiomaa

Kommentti 2: Kun mainitsin sosiaalisen median palvelun nimeltään X (aiemmin Twitter) huomautan, että sovelluksessa on palautunut näkymään hästäkit #kvalifysiikka ja #kristillinenfilosofia. Tästä kiitollinen. Tein ohjelmaa käyttäessäni havainnon, jota en tietenkään suosittele muille käyttäjille, että ohjelmaan perustettu profiili toimii selainkohtaisesti. Aikoinaan olin perustietokonekäyttäjänä luonut Twitter-profiilin @KaltiomaaTarja. Kun sitten minun oman tietokonekäytön tarpeeni vuoksi piti asentaa käyttööni tablet-tietokone, en voinut toimintaa suorittaa valmiiksi perustamatta (eräiden vaiheiden ja syiden vuoksi) toista Twitter-tiliä, jota aloin käyttää profiilinimellä @TarjaKaltiomaa . Näitä molempia X-tilejä voin nykyään käyttää, vaikka en kovin helposti. Yleensä käytän tietokoneellani Edge-selainta. Tähän oli liitettynä profiili @KaltiomaaTarja ja android-käyttöjärjestelmässä tablet-koneellani profiili @TarjaKaltiomaa. Genreni filosofiassa eteni myös talousfilosofian puolelle ja siten perustin alias-profiilin chrome-selaimelle nimeltään @PValvoja (PankkiValvoja) ja se toimii kirjailija-aliaksena edelleen. Tämä profiili toisaalla eli X:ssä tehtyjen päätösten ja ratkaisujen myötä onkin nykyään Edge-selaimen X-profiilinani ja siten minulle se näkyvin ja helpoin käyttää, koska avaan selaimeen sille sivun päivittäin. Tavallisin X-profiilini @KaltiomaaTarja toimii tällä hetkellä minun kannaltani Chrome-selaimella hieman hankalan kautta. Muista yhteiskunnallisista syistä, koin tarpeelliseksi myös toisen kirjailija-aliasprofiilin ja perustin sen Firefox-selaimelle nimeltään @KaarinaSuomen. Firefoxilla Suomen Kaarina siis elää omaa elämäänsä ja hyppäsi todellisuuteen kirjallisiin fantasiamaailmoihini historian aamuhämäristä. Näillä kaikilla X-profiileillani on oma elämänsä (toivottavasti pitkä) internetissä, omat seuraajansa ja seuratut ja lisään niihin päivityksiä kuhunkin silloin tällöin. Internet-seikkailuni monikäyttöjärjestelmämaailmassa jatkuvat… 2.11.2024 Tarja Kaltiomaa

Verkkosivustolla www.tyhjapaperi.fi on myös uusia päivityksiä. Sen index-sivu ei nyt ole kunnossa, korjaan sitä, kun maltan häiriötilanteeseen perehtyä. Muutoin sivusto toimii ja siellä on nyt uusia runoja ja myös ajankohtais- ja nostalgia-osiossa uusia kirjoituksia. Tervetuloa!