Mitä tarkoittaa sielullinen rauha?

Tämän tekstin luin Espoon Kirjailijoitten Kesän kirjapäivässä eilen 18.8.2024. Teksti nousi tietokoneeni uumenista, kun hain tiedostoja, joissa on sana rauha. Rauha oli Kesän kirjapäivän aihe vuonna 2024. Käsittelin pienessä viime hetken kiireessä tekstiä samoin kuin muitakin julkaisemiani blogikirjoituksia, vasta nyt seuraavana päivänä huomaan, että teksti ei ollut tavallinen blogikirjoitukseni vaan se on vain omilla verkkosivuillani Tyhjapaperi omana tekstinään. Laitan tähän linkin tekstiin Mitä tarkoittaa sielullinen rauha?.

Tässä teksti on kokonaisuudessaan. Laitan sen tähän, koska mielestäni kyse on tärkeästä asiasta ja kaikessa keskustelussa ja tietämyksessä rauhasta puheen ollen rauhan ydinkysymyksestä ihmisen omasta mielenrauhasta. Teksti oli luettaessa pitempi kuin viisi minuuttia, joten juontaja joutui poistamaan kirjailijan lavalta, joka vielä huuteli, että enää neljä riviä. Neljä riviä on tässä:

Maan rauha, maitten välinen rauha, maapallo rauhan tyyssijana.
Rauhan aate lähtee ihmisestä itsestään.
Rauhallinen koti on harmoninen koti, jossa kodinrauha vallitsee.
Jokainen suomalainen voi luoda harmonian omaan kotiinsa – ja siten olla maailmalla rauhan lähettiläs.
17.8.2024 TK

Mitä tarkoittaa sielullinen rauha?

Mitä sielullinen rauha tarkoittaa ja voiko jokainen sen saavuttaa? Sielullisen rauhan voi saavuttaa jokainen, joka sitä kaipaa. Ihmisen mieli on henkinen asia, ihmismieli on lähes kuin sielunsa. Ihmisen sielu, ihmisen henkinen olemus.

Moni pitää liiankin itämaisena joogaa, jossa keskitytään joogaharjoitusten avulla rauhoittamaan mieli. Jooga on kuitenkin maan päällä ihmisten kehittämä mielenrauhan saavuttamisen ohjeisto, jossa ihminen pyrkii ja pystyy rauhoittamaan kehollisen olemuksensa ja mielensä, mielen rauhan avulla rauhoittamaan kehollisen olemuksensa ja mielensä. Kun harjoittaa joogaa, oppii mielensä rauhoittamaan. Joogan harjoittaminen ei mielestäni ole minkään uskonnon vastaista, vaan se on yksilöharjoitusta, jossa on mahdollista myös hyväksyä uskonto. Uskonto puolestaan edelleen rauhoittaa ihmismielen sopeutumisen myötä, ihminen sopeutuu oman maansa uskonnon avulla siihen kulttuuriin ja elämäntapaan, jossa elää ihmisenä omassa maassaan.

Jos mieli kamppailee uskontoa tai elämäntapaa vastaan, jota maassa harjoitetaan, mieli ei ole rauhaisa siihen tarkoitukseen, mikä ihmiselle on elämään annettu. Itsenäiseen ajatteluun ihmisenä.

Jos mieli on täynnään maallisia murheita ja huolia, mieli ja ajattelu ei voi toimia kunnolla ihmisen ja tämän läheisten hyväksi, vaan levottomuus ohjaa enemmän kuin järkevä ajattelu ja rakkaus.

Mielen tyhjentäminen maallisista murheista voi tapahtua yksilöllisesti esimerkiksi joogan avulla. Muitakin mahdollisuuksia levottoman mielen rauhoittamiseen on, mutta kaikki keinot ja mahdollisuudet ovat ihmisen omissa käsissä, on omissa käsissä, miten käyttää aikaansa. Ihminen voi pyrkiä harmoniaan, kehon ja mielen rauhoittamiseen joogan lisäksi esimerkiksi tuottamalla omin käsin jotakin harjoitetta, kuten taidetta. Tällaisten harjoitteitten tekemiseen nykyaika tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Voi piirtää, kirjoittaa, lukea, runous, värittää värityskirjoja. Raamatun lukeminen, muitten pyhien tai lähes pyhien kirjoitusten lohtulukeminen, usko, uskominen on auttanut usein levottoman mielen rauhoittumiseen. Uskonto, normaali arki ja siinä pysyminen, arjen askareet, luonto, luonnossa samoileminen, kirkossa käyminen, kirkossa käyminen säännöllisesti tai lähes säännöllisesti tuottaa todellisuuden käsityksen, jossa rauha vallitsee. Kun mielensä saa rauhalliseksi, alkaa huomata elämässä sellaisia hyviä puolia, joita tarvitsee hyvän mielen ja onnellisuuden pitämiseksi elämän normaalina mielentilana.

Taidetta on sekä tuottaa näkyvää taidetta että myös elää taiteen piirissä taiteen yleisönä. Taide omalta osaltaan saattaisi tehdä ajoittain mielen levottomaksi, mutta mielen rauhoittaminen tuottaa harmoniaa ja levollisuutta myös taiteen ja elämän ymmärtämiseen.

28.4.2024 Tarja Kaltiomaa

Kirjoitan tähän kohtaan verkkosivullani asioita, joita koen itsekin elämässä. Tarkoitus ei ole keksiä ruutia tai pyörää uudelleen, vaan kertoa siitä vakuuttuneisuudesta, jolla elämään kaiken lähes kaaoksen ja kiireen keskellä voi saada järkeä ja järjestystä. Järjen valoa.

28.4.2024 Tarja Kaltiomaa

Uskonnon merkitys kristillisyydessä on luoda sellainen yhteiskunta, jossa neuvotaan ihmistä kunnioittamaan itseä ja lähimmäistä siten, että ohjaa omaa ja perheen elämää oikein ihmisyyden ja elämän kannalta.

Jos tiedämme ihmisinä, mikä tekee levottomaksi ja sairaaksi, meidän pitää pyrkiä ohjaamaan omaa käytöstä toimimaan paremmin. Ei ole oikein millään paikalla maailmassa vaikuttajana ohjata suurta yleisöä toimimaan niin, että ihmisen mieli tai keho on vaarassa sairastua. Tämä pitää ymmärtää järjellä.

Ihmisen genitaalit on kehon heikkokohta läpäisevyytensä vuoksi. Iho suojaa taudeilta ja tartunnoilta terveenä. Ihmisen ei pidä tuottaa genitaaleja toisen ihmisen vaikutukseen turhaan. Siksi kristillisessä uskonnossa on ja tarkoitetaan ihmisille yksiavioisuutta. Avioliitto solmitaan miehen ja naisen kesken pyhässä seremoniassa, jossa mies ja nainen lupautuvat olemaan toisilleen uskolliset. Uskollisuus avioliitossa on ennen kaikkea fyysinen uskollisuus, jossa ei tehdä syrjähyppyjä. Syrjähyppy on riski oman ja puolison sairastumiseen genitaalien kosketuksessa.

Avioliiton pyhä tarkoitus ja siksi se pitää pitää uskollisena, on perheessä huolehtia puolisoitten kesken mahdollisesti syntyvistä lapsistaan ja taloudestaan. Perhe pysyy mahdollisimman rauhallisena kasvuympäristönä lapsille, kun isä ja äiti ovat toisilleen rakastava ja uskollinen pari. Yhteiskunnassa kaikki ovat vuorovaikutuksessa ihmisinä keskenään ja siksikin puolisoitten uskottomuus tuhoaa sekä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin. Toisilleen uskollinen aviopari on yhteisönsä vakaa tukipylväs.

28.4.2024 Tarja Kaltiomaa

Mukana Kesän kirjapäivässä oli myös printattuna kuva, jonka nimi samalla tietokonehaulla oli rauha3.jpg.

Espoon Kirjailijoitten Kesän kirjapäivä oli tänä vuonna Kesän kirjallisuuspäivä. Uudet tuulet puhaltaa yhdistyksissä, kun vanhemmat yhdistysten jäsenet luovuttavat paikkojaan. Tilaisuuden järjestelyissä oli runsaasti perinteitä ja myös jotakin uutta. Taiteilijalle saattaa olla tärkeätä tilaisuuden ohjelma, jota voi käyttää myös muistilappuna ja osana taiteilijan cv:tä. Pelkkä muisti ei aina myöhemmin tavoita kaikkea, mitä haluaisi myöhemminkin tietää omasta toiminnastaan. Taiteilijalle saattaa yllättäen tulla tarve todistaa edellisten vuosien tekemisistään esimerkiksi apurahahakemukseen. Jäin siis kaipaamaan ohjelmaa, jonka tilaisuuden järjestäjät voisivat myös jälkikäteen laatia ja jakaa esiintyjinineen.

19.8.2024 Tarja Kaltiomaa

Ihminen on henkinen ja fyysinen

Ihmisen olemus on henkinen ja fyysinen. Juuri luin sinänsä ansiokkaan tiedemiehen Daryl Gioffren ohjeita, että banaania ei pidä syödä aamupalaksi tai banaanilla korvata aamuateria. Olenkin samaa mieltä, että kannattaa syödä kunnon monipuolinen aamupala.

Mutta entä jos?

Jospa onkin niin, että ajattelussa tarvitsemme nopeaa energiaa, nimittäin sokeria.

Hän kuvailee verkkoilmoituksessaan, että kun on syönyt banaanin aamupalaksi, ihminen saa hetkellisen energianousun. Näin onkin. Mutta mistä se johtuu? Arvelen, että ihmisen henkinen puoli, joka ajattelee asioita, saa hetkellisesti omaa energiaansa. Ajatteleminen väsyttää ihmistä ja siksi näennäiset sokerivaikutukset vaikuttavat ensi kädessä haitallisilta. Ajatteleminen on kuitenkin osa ihmisen älykkyyttä. Ihminen tarvitsee aitoa sokeria ajattelemisen energiaksi!

Aikoinaan suomalaisten historiassa oli jälleen kerran kato. Sato ei onnistunut ja kansalla ei ollut ruokaa. Joku älypää keksi istuttaa sokerijuurikasta runsaasti. Sokerijuurikasta istutettiin ja siitä tuli suuri sato. Sen jälkeen suomalaiset ovat olleet älykästä kansaa, joka nauttii myös elämän makeasta puolesta, hyvistä herkuista ja jälkiruuista.

Myös saksalaiset ovat älykästä kansaa. Heidän ruokaperinteensä sisältää jälkiruuan aterian päätteeksi. Makea jälkiruoka saattaa tosiaan väsyttää, mutta sittenpä kelpaa ottaa pienet torkut. Makea + torkut = tosi älykkyyttä! Siihen moni yltää vasta eläkkeellä.

Jos pitää väsymystä haitallisena, ei uskalla luultavasti ajatella, ja alkaakin pelätä ajattelua ja tulevaisuutta.

Tähän olisi oivallinen unilääke. Kirja Kristillinen filosofia.

Kirjan Kristillinen filosofia kansi, kirjoittaja Tarja Kaltiomaa.

Kirjan Kristillinen filosofia takakansi.

Lepoa ja rauhaa lukijoille, se on parasta terveelle ja vaivaisellekin!

20.8.2024 Tarja Kaltiomaa

Uskomme maailmaan vasta kun lehmätkin lentää!

Kvalifysiikka on antropologinen tutkimusala tieteessä, joka keskittyy ihmisen elämänlaadun tietämiseen ympäri maapallon, globaalissa maailmassa. Olen aiemmin kirjoittanut, että maapallo on osa aurinkokunnan pihaa, jossa aurinkokunnan planeetat kiertävät avaruudellisessa tilassa aurinkoa, saaden pyöreällä planeetalla kukin oman osansa auringon vaikutuksesta ja valosta. Miten tämä eri puolilla maapalloa näyttäytyy ihmisten elämässä. Kansat ovat syntyneet ja asettuneet aurinkokunnan eri osiin maapalloa ja siten jo usean tuhannen vuoden ajan vanhimmissa aurinkokunnissa eläneet ihmiselämää. Kirjassa Kristillinen filosofia luonnehditaan biologisen nisäkäslaji IHMISEN elämäntavan perusteita ja siten siis ihmislajin lajiominaisuuksia. Eri osissa maapalloa peruselämäntapa ja kulttuuri saattaa hieman poiketa toisistaan, mutta on universaali ihmislajin ominaisuus, että aikuisyksilöinä (usein jo heti aikuisiän alettua nuorina) mies ja nainen solmivat avioliiton kohdatakseen yhdessä elämän mukanaan tuomat haasteet. Mies ja nainen yhdessä perustavat perheen ja huolehtivat perheeseen syntyvistä lapsista. Tämä oppi on tullut vähitellen omaksutuksi mm. Raamatun kirjoitusten myötä ja kirkon opettaessa Raamatun mukaista elämänfilosofiaa ja moraalia.

Ihminen on alun perin henkimaailmojen perua. Eräät tiedesuuntaukset olivat tämän tiedon jo melkein ajaneet alas ihmisiltä, mutta nyt henkiset asiat tulevat uudelleen kohdattaviksi.

Jotta alkaisi menestyä ja kauan elää maapallolla, ihmisten haasteeksi on annettu huolehtia omasta maastaan, ympäristöstä ja koko globaalista maapallosta. Kristillisessä opissa kehotetaan ihmistä huolehtimaan lähimmäistään. Lajioppi on kehittynyt vähitellen ja nykyään vaikuttaa yksiavioisuus olevan tuottanut sellaista elämänlaatua, jossa kansakunnan tulevaisuus näyttää turvatummalta kuin koskaan aiemmin.

Ihmisen jo Raamatun mukaan pitää pitää maansa hedelmällisenä, jotta se tuottaa työn avulla ruuan kaikille maan asukkaille. Liikakansoitus tuottaa korroosiota, joka puolestaan aiheuttaa maalle nälänhätää. Nälänhätä ei ole vieras asia juuri missään päin maapallolla, mikä tarkoittaa, että kukin kansakunta oppii omaa elämäntapaansa vähitellen. Tekninen kehitys on tuottanut ruuan säilyttämiseen keinoja, jota ovat mahdollistaneet suuremman tuotannon esimerkiksi Suomessa kuin vain talven yli selviämiseen. Suomessa tärkeää kansan jatkuvuudelle on ollut karjatalous. Ihminen on sekasyöjä luonnostaan. Ruokavalio kattaa lihan, kalan, kasvikset ja viljan. Näin on Suomessa menetelty ja tuotettu kestävän kehityksen elämäntapa tälle maalle.

Suomalaiset odottavat muutamaa ihmettä maailman heille tuottavan.

Näitä ihmeitä ovat muun muassa Jeesuksen (Merkurius-jumala) paluu maapallolle ja se, että lehmätkin lentäisivät. Muuten maassa kaikki hyvin, mutta ihmeitten odotus vielä jatkunee.

Valokuva ”Lehmät lentää 2024”, kuvaaja: Tarja Kaltiomaa.

Toisaalta uskoa vaaditaan. Mielestäni jo Raamatussa on sanottu, että Jeesus elää. Taiteissa hänestä on sittemmin useita maalauksia, johko jopa valokuvia.

Ja toisaalta lehmätkin lentävät. Ovat aina lentäneet. Ne unelmoivat nuoruudesta ja vasikkaniityistään jo aikuisiässään pihatoissaan ja navetoissaan. Teurastus vapauttaa yhtäkkiä kaikista liikakiloista ja ne jopa lentävät hengessään takaisin omaan navettaansa kokeakseen jälleen uuden kevään. Mitäpä meille ihmisille karjan unelmat kuuluvat, miksi eivät saisi pitää omat unelmansa. Ihmisten tehtävä on huolehtia siitä, että maatalous tuottaa tarvittavan ruuan kaikille maan asukkaille.

Jokaisella omat unelmansa!

6.9.2024 Tarja Kaltiomaa

Työn käsitteestä – palkkatyö, vapaaehtoistyö

Kun tarkastelee Suomessa tunnustettujen filosofien kirjoituksia, joihin he omana aikanaan ovat tuottaneet ajatuksiaan maailmasta ja ihmiskunnasta, löysin työn tekemisen perusteet filosofi Hannah Arendtin ajattelusta. Minulla on ollut onni, autuus ja kunnia Luonnonfilosofian seuran jäsenenä pitää esitelmä Hannah Arendtin kirjasta Ihmisenä olemisen ehdot – Fita activa 4.4.2022 Tiedetalolla. Esitelmä on seuran nykyisen toiminnan mukaisesti nauhoitettu ja tallennettu YouTube-videoksi. Esitelmästä saa käsityksen, joka on omakin käsitykseni perehdyttyäni Hannah Arendtin perusteluihin työn merkityksestä, että työn tekeminen on maapallon asuttamisen alkuaikoina luomalla luotu ja erittäin tarpeellisena pidetty osa ihmisen elämää. Ihmisen maapallon ajan historia on tuottanut keskustelua ja näkemyksiä työstä ja sen luonteesta – mutta nykyään vaikuttaa siltä, että työn tekemistä ei enää kyseenalaisteta. Ihmiset elämän jatkumossaan ajautuvat kohtaloon, jossa työn tekeminen on osa elämää. Työn tekemisen suurelle yleisölle hieman näkymättömämpi ihmisen osa ja rooli on työn teettäminen. Molemmat roolit kohdalle osuessaan tarkoittavat vastuuta ja velvollisuutta – itse asiassa työn täyteistä elämää. Tämä elämäntapa on tyypillinen länsimaisessa markkinataloudessa. Välittäjäaineena työn teettämisessä ja tekemisessä on raha. Työn teettäjä maksaa työsuorituksesta tekijälle palkkaa ja siis rahoittaa tarvittavan työn. Nykyään on melko rankasti puhuttu yrittäjän vastuusta. Työn teettäjä vastaa tuottamastaan työstä, vaikka lukumääräisesti usein moni yksilö hyötyy teettäjän osuudesta tarjota työmahdollisuuksia, jolloin työntekijä saa suorituksestaan palkkaa. Työmarkkinat on länsimaisen elämäntavan ydintä.

Suomalaisessa työelämässä on toteutettu työntekijöille elämän turvaa lisäävät eläkejärjestelyt. Tämä on rahoitustoimialan tuottamaa innovaatiota, jota on mahdollista edelleen rahoitustoimessa kehittää ja tuottaa siihen uusia tuotteita.

Kuin hiipumalla ja huomaamatta 1950-luvulla ja sen jälkeisessä länsimaisessa elämäntavassa raha on saavuttanut yhä isomman sijan ihmisten motivaatiotekijänä. Kaikki maksaa, jokainen maksaa, maksaa kun jaksaa. Ilman rahaa ei juurikaan aikuinen ihminen tule toimeen. Tämä on tärkeä syy tehdä työtä tai alkaa yrittäjäksi, mutta yhä paremmat työolot ja työelämän houkuttavuus ovat jo pitkään olleet palkan ja yritystulon lisäksi vahvistavana tekijänä työmarkkinoiden toiminnallisuudessa. Raha ei enää ole ainoa vaikutin työelämän suhteen, vaan työn tekeminen on osa ihmisen sosiaalista hyvinvointia ja itsetuntemusta. Kun työelämä on houkuttavaa, ihmiset hakeutuvat työntekijöiksi ja yrittäjiksi mielellään toteuttaakseen omia taitojaan ja niitä edelleen kehittääkseen.

1950 – 2024 – on kulunut 74 vuotta suomalaista motivoivaa työelämää.

Kirjoittajana olen 70-vuotias, joten koko elämäni ajan työmarkkinat ovat olleet nousujohteiset ja melko vakaat. Työolot ovat kehittyneet työntekijöiden vaatimusten mukaisesti, jolloin pienen harmituksen jälkeen on tavallisesti huomattu, että kaikki ovat hyötyneet esimerkiksi lakkoilusta, jonka avulla työoloja ja palkkatasoa on parannettu.

Nyt työmarkkinat ovat tulleet kypsyysasteeseen, jota voisin verrata suomalaisiin tavaramarkkinoihin.

Vielä 1950-luvulla Suomessa ei ole ollut kovin runsaasti sellaista tavarapaljoutta kuin nykyään, jossa tavaroita näkyy kierrätyskeskuksissa ja kirpputoreilla runsaasti. Näille tavaroille odotetaan uusia omistajia. Ihmiset ostavat sekä uusia käyttämättömiä tavaroita ja myös käytettyjä tavaroita. Miten tätä verrataan työmarkkinoihin?

Suomen työmarkkinat on säännelty ja toimivat työmarkkinaehtojen mukaisesti. Ihmiset jäävät työstä eläkkeelle ja nykyisen hyvinvointivaltiomallin mukaisesti ihmiset elävät työssä olemisen jälkeen vielä jopa useiden vuosikymmenten ajan. On syntynyt työmarkkinat, jossa ihmiset haluaisivat työtä oman viihtyvyyden ja elinolojen kohentamisen tarpeisiin, mutta he eivät hae välttämättä virallista työpaikkaa palkansaajiksi, vaan hakeutuvat erilaisiin vapaaehtoistöihin. Vapaaehtoistyössä ihminen voi kohentaa viihtymystään elämässä, mutta siitä ei saa palkkaa.

Olen havainnut, että erityisesti hoiva-alalla omaishoitajista alueiden keskitettyihin työttömien ja muiden työelämän ulkopuolella olevien ihmisten kokoontuminen tarjoaa vapaaehtoiseen työhön mahdollisuuksia. Tämä on oivallinen ja tärkeä asia yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen käyttäytyminen ja elämäntapa antaa elämään merkitystä ja motivaatiota. Myös taiteen toimialan tuottajat tekevät usein työnsä vapaaehtoisesti, koska taiteen tekemiseen ohjaa sisäinen kutsumus. Vapaaehtoiset työntekijät eivät ehkä aina muista huolehtia itsestään hengen palossa toimia luovasti ja tuottaa näkyviin sellaista joko palvelua tai immateriaalista hyötyä, ja he eivät siis saa nykyään vielä tarpeeksi rahoitusta toimintaansa.

Kuvassa kirkon aulassa olevasta laarista poimittua erinomaisen laatuista vapaaehtoistyötä. Levy soi lautasella, tarjolla urkumusiikkia ja kanteleen soittoa. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Rahoitustoimialalla varmasti löytyy vastauksia vapaaehtoistyön maltilliseen rahoittamiseen, jolloin tämä asia tasapainottaa yhteiskunnan verotuksen ja virallisten organisaatioiden ulkopuolelle valumisen välttämistä. Kun ihmiset saavat myös vapaaehtoistyötä joko suoraan kansalaispalkkaa tai muuta rahoitusta nykyisten kehittyneiden tietojärjestelmien tuottaminen, myös verotuspohja vahvistuu ja kestävyysvaje pienenee.

Edellisen sunnuntain Jumalanpalveluksessa siunattiin kirkon vapaaehtoistyöntekijöitä. Tunsin mielihyvää tilaisuudessa, vaikka oma vapaaehtoistyöni ei ole suoraan kirkon suojissa, vaan kuitenkin seurakuntalaisena kirjoittelen näitä blogijuttuja. Ihan vaan eläkkeellä ja vapaaehtoisesti. Inspiraation ohjauksessa.

11.9.2024 Tarja Kaltiomaa

Onko kvalifysiikalla tavoitteita tieteenä ja tiedonalana?

Kvalifysiikan yksi tärkeä tavoite on ihmiselämän ja ihmiskunnan maailmana ymmärryksen lisääminen ja sellainen ajatustapa ihmisten maailmaa kohtaan, että maailma koetaan tarpeellisena ja tärkeänä meille ihmisille.

Olisi melko helppoa sanoa, että yllä oleva lause on itsestään selvyys. Mielestäni viime vuosikymmeninä on julkisissa mielipiteissä esiintynyt runsaasti edellä olevan ajatuksen vastaisuutta. Muistelen jopa, että 1990- ja 2000-lukujen lehtiotsikoissa esiintyi usein maailmanloppuajatuksia ja jopa -toiveita. Elämään olisi oltu kyllästyneitä ja paljon puhuttiin elämästä ja maailmasta luopumisesta. Tämä saattaa johtua tämän nykyisen aikakauden erityisluonteesta aika-avaruudellisesti. Edelliset 2000 vuotta maapallolla ovat olleet haasteellisia vaiheita ihmiskunnan selviämisen ja jatkumisen suhteen, mikä selvästi on tuottanut henkistä väsyneisyyttä ihmisille. Joskus melko pienet viitteet saattavat kirjoittajan ja ajattelijan juontaa tiettyihin johtopäätöksiin. Edellä mainittu saa tämän kirjoittajalle mainitun mielleyhtymän noin sata vuotta sitten syntyneestä taiteesta. En välttämättä viittaa koko suomalaisen maalaustaiteen kirjoon, vaan poimin esimerkikseni tähän Helene Schjerfbeckin maalaukset, joissa hän kuvaa naishahmoja potreteissaan. Naiset kuvataan haluttomina ja verettöminä, ikään kuin elämällä ei olisi heille mitään annettavaa enää ja että he elävät sen kuilun partaalla jatkuuko elämä vai ei. Näitä samantyyppisiä mielleyhtymiä vaikuttaa olleen milleniumin aikaan ihmisillä ja siten julkinen keskustelu, jota käytiin tuolloin lähinnä vain sanomalehdissä, oli tavattoman alavireistä lähes noir-elokuvien tunnelmineen.

Kvalifysiikka tiedonalana voisi olla avuksi muille ihmistieteille, kuten antropologia, psykologia, sosiologia ja filosofia tuottamalla spesifisempää tietoa maapallon eri alueiden ihmisten elämänlaadusta. Tästä saattaisi olla hyötyä koko ihmiskunnalle siten, että kvalifysiikan parissa olisi mahdollista tunnustaa ihmisen erilaiset juuret elää maapallolla – vaikka kyseessä on sama laji. Eri puolilla maapalloa kasvaa hitaan evoluution mukaisesti hieman eri tyyppisiä ihmisiä oman kulttuurinsa mukaisesti.

Toisin kuin yleinen käsitys uskonnoista on, mielestäni uskonto jo lyhyen maapallolla elämisen aikana on hieman eri asia kuin globaalisena käsityksenä vielä nykyään ajatellaan. Uskontona on voitu pitää kristillistä oppia vähitellen, mutta monilla maapallon alueilla elämäntapa perustuu painottuneemmin esivanhempien viisauksiin ja neuvoihin kuin järjestyneeseen uskonnon harjoittamiseen.

Horoskoopit ovat vanhempaa tietoa ja tietämystä maapallolla eläneille ihmisille kuin kristillinen uskonto. Horoskoopit kurkottavat aurinkokuntamme pihaan, aurinkokunnan planeetta-alueeseen. Ihmiset tuottivat horoskooppien myötä ajatuksia ja sanastoa, jota nykyään ennemmin kutsutaan tähtitieteeksi. Horoskooppien laatijat muinoin (ja varmasti nykyäänkin) kasvoivat tietämyksessään planeettakiertojen asiantuntijoiksi. He saattoivat elämänsä ajan harrastaa tiedettään ja alkaa havaita ihmiselossa kiertojen vaikutuksia. Siten horoskooppituntemuksen mukaisesti alkoi elää käsitys, että he osasivat jopa ennustaa tulevia tapahtumia. Tämä tiede ja tietämys on ollut hämmästyttävää aikana, jolloin kirjoitettua tietoa on ollut melko vähän. Tästä ajanjaksosta maapallolla on viitteellinen näkemykseni Lukemisen historiaa.

Kuvasin valokuvausmatkallani lähimetsään erästä kasvia, jolla mielestäni saattaa hyvinkin olla vaikutusta omassa elinympäristössään.

Löysin kuvan, johon viittaan, kamerakerhoni sivulta. Kuvassa leskenlehden muuntovaihe, josta se lähtee leviämään kasvina, lat. tussilago farfara. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Tällä vaatimattomalla kasvilla oli vaikutusta myös minuun ihmisenä ja valokuvaajana – ja nyt kuva on tässä näkyvissä.

Metsäpolulla kohtaamme paljon asioita, joilla on meihin vaikutusta huomaamme vaikutuksen tai emme. Ohitamme kannon ja kiven, mustikanvarvun ja kanervakukkasen, taivaan pilvet varjostavat matkaa, välillä aurinko paistaa.

Miksi sitten ei horoskooppien tai muun tietämyksen mukaisesti olisi meihin ihmisiin vaikutusta myös aurinkopihan elementeillä planeetoilla, meteoriiteilla, auringolla ja pikkuplaneetoilla, kun ne ohittavat maapallon tai kun maapallo ohittaa niitä kiertoradallaan? Ihmisen mahdollisuudella tietää ja ymmärtää elinympäristöään ei ole rajoja suuruusluokassa tai pieninä tiedon pisaroina ja murusina. Ihminen on lajina tavattoman utelias, mutta luonnon ihailijana ihmettelen usein sitä tietämyksen hankinnan suuntaa, jossa elollinen olento tai esine pitää purkaa osiin sitä ymmärtääkseen. Usein ymmärryksen saavuttamiseen riittäisi ihmettely tai ajattelu, huomioiden kirjaaminen muistiin – rikkomatta ketään tai mitään.

9.9.2024 Tarja Kaltiomaa

Onko koliikiksi kutsutun vaivan taustalla pikkulapsen nälkä?

15.1.2023 (Duodecim-lääkärilehti) Mielipide. Epäily primääritarvevajeesta. On mahdollista, että myös ehkä koliikiksi luultua itkuisuus johtuu pikkuvauvan nälästä. Jospa ei olekaan kyse epämääräisistä ja selvittämättömistä vatsavaivoista vaan nälästä. Vauvan rintaruokintasessio illalla normaalisti saattaa kestää ½ – 2 tuntiin. Jos tätä ei tehdä kunnolla ja rauhallisessa olosuhteissa kiirehtimättä vauvan omaa tarvetta kylläiseksi tulemiseen, vauva saattaa jäädä nälkäiseksi ja kärsiä nälän aiheuttamasta vatsakivusta. Tätä ehkä sanotaan pikkulasten koliikiksi. Rintaruokintaa erityisesti iltaisin pitää käyttää riittävästi aikaa. Siksi Suomessa on pitkät äitiyslomat, jotta äiti voi keskittyä pikkuvauvan hoitamiseen usean kuukauden ajan. Kun käytetään riittävästi aikaa rintaruokintaan, seurauksena on vauvan pitkä rauhallinen yöuni. On tärkeää, että vauva nukutetaan omassa kehdossaan. Kehto ei saa olla liian viileässä paikassa ja kevyt tarpeeksi lämmin peitto tulee olla vauvan kehon päällä, ei kuitenkaan kasvoja peittämänä.

Nykyisenä kiireaikana aikuinen ihminen saattaa käyttää ruokailuun ehkä 10 – 15 minuuttia. On totuttu niin sanottuun pikaruokaan ja siten saatetaan virheellisesti olettaa, että pikkuvauva nauttii rinta- tai pulloruokintansa samassa ajassa. Kuitenkin voidaan osoittaa, että riittävän määrän rintamaitoa imemiseen pikkulapsi käyttää paljon pitemmän ajan, ehkä ½ – 2 tuntia ja erityisesti iltaisin rintaruokintaan kannattaa vauvan äidin varata runsaasti aikaa. Rintatiehyt on pipettimäisen pieni maidon siirtymiseen vauvan vatsaan, tähän tarvitaan paljon aikaa. Myös pulloruokintaan kannattaa käyttää paljon aikaa iltaisin, jotta vauvan vatsa ei liian nopeasti täyty ja siten aiheudu vauvalle kivuliasta röyhtäisytarvetta. Toki vanha neuvo nostaa lapsi olkapäätä vasten pystyasentoon röyhyä varten on tarpeellinen nykyäänkin.

Mitä syitä kätkytkuolemien taustalla?

Kätkytkuolemien takana pohjoisissa maissa saattaa olla vauvan liian kevyt vaatetus kylminä vuodenaikoina. Vauvan hento keho on saattanut ali jäähtyä ja siten elimistö ei ole kestänyt, vaan on tapahtunut selittämättömiä kätkytkuolemia. Nykyaikana, kun asunnot ovat jo suurempia, ei ole ehkä enää tarpeellista jättää vauvaa ulos nukkumaan, vaikka se on perinteenä maassamme ahtaiden asuntojen ajalta. Ulkona nukuttaminen saattaa siis olla jopa vaarallista. Kunnollisissa lastenvaunuissa, kun vanhempi tai vanhemmat ovat mukana, voi vauva nukkua valvotusti ulkona, kun vaunuissa vauvalla on asianmukaisesti lämmintä vaatetusta ja peitteitä.

Suomessa on tilastojen mukaan melko vähän vauvakuolleisuutta nykyään ja tuleekin valvoa ja valistaa, jotta ilmiö ei lisääntyisi. Maahamme on muuttanut lämpimämmiltä alueilta ihmisiä ja olisi suotavaa, että lasten hoidon pohjoisten olosuhteiden erityistarpeista kerrotaan vanhemmille tarpeeksi. On ollut kaupunkikuvassa nykyään yleistä, että lasten ulkoiluun ei ole riittävän suojaavia ja lämmön takaavia vaunuja, vaan on hankittu autoiluun sopivia kevyitä lastenvaunuja. Usein on nähtävissä, että lapsi ei ole puettu tarpeeksi lämpimästi ja pohjoisiin kylmiin oloihin sopivasti. Ulkona liikuttaessa pikkuvauva pitää pukea lämpimästi.

Leikki-ikäisillä lapsilla taas näyttää usein nykyään puuttuvan hansikkaat tai rukkaset talvella. Kouluikäiset kulkevat näppäillen kännykkää ilman lapasia tai hanskoja. Tästä saattaa aikuisiällä olla seurauksena Suomessa yleisiä reumaattisia vaivoja tai nivelrikkoa kylmän seurauksena. Näitä myöhemmin ja nykyäänkin kansantaudeiksi ja kansanvaivoiksi sanottuja seurauksia tuotetaan kuin huomaamatta lapsuudesta alkaen.

Primääritarvevajauksen seurauksia

15.1.2023 (Duodecim-lääkärilehti) Mielipide. Epäily primääritarvevajeesta. On mahdollista, että myös ehkä koliikiksi luultua itkuisuutta. Jospa ei olekaan kyse vatsavaivoista vaan nälästä. Vauvalle ei ole annettu tarpeeksi kauan rintaruokintaa päivittäin. Merkkinä riittävän pitkästä vauvoille kehittyy ja syntyy primääritarvevajetta imemisen suhteen. Olisiko tähän syynä äitien lisääntynyt työssäkäynti. Vauvan rintaruokintaa ei tehdä tarpeeksi, on saattanut olla ns. tutista vierotusta liian varhain tai ei tuttia ollenkaan tai rintaruokintaa korvaavaa pulloruokintaa ei ole tarpeeksi. Suomeen levisi vaarallinen käytösmalli kansainvälisten viitteiden mukaan. Televisio- ja mediatiedotus, edes uutiset, eivät aina ole ihmisille pelkästään hyväksi.

Olisiko alitajuinen primääritarvevaje syynä taustalla, kun oli tullut muoti-ilmiöksi ns. oraaliseksi. Minkä vuoksi tuollainen vastenmielinen ilmiö on levinnyt niin tehokkaasti ja globaalisti? Ihmiset sairastavat keliakiaa, joka lienee sukupuolitautina seuraus kyseisestä ilmiöstä. Arvelen tuosta naisten lisääntyneestä työssäkäynnistä johtuvan, että vauvoille ei ole tarpeeksi aikaa tyydyttää näiden lähes ainoaa tarvetta pikkuvauvaiässä – imemistarvetta, mikä tarpeena on lapsen ruoka, hengissä säilymisen primääritarve. Jos tuo tarpeen täyttäminen jää vajaaksi, saattaa jäädä lapsuuden aikainen alitajuinen imemistarve kehittymään aikuisena ja ilmenemään pommin lailla ihmissuhteissa. Oraaliseksi sen kaikissa muodoissa, kuten yleensä sodomiittinen seksuaalinen käyttäytyminen, aiheuttaa sukupuolitautia. Tuo taitaa olla monen tuntemana tautina ns. keliakia, joka on myös yhtäkkisen ilmenemisensä myötä tuottanut Suomeenkin monenlaista vaivaa, mm. ruokavaliomuutoksia, jotka näkyvät myös maatalousharjoittajien elinkeinossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Sodomia ja muu poikkeava seksuaalinen käyttäytyminen saattaa olla seurausta vauvaiän primääritarve vajauksesta.

Suomessa lasten vanhemmat saavat pitää melko pitkiä vanhempainlomia, mutta mielestäni edellä kirjoittamastani pitää huomata, että äitien lomista ei pidä yhtään tinkiä isien lomien hyväksi. Työnantajat saavat tulevatkin työntekijänsä syntyvyyden kautta, joten tarpeeksi pitkä äitiyslomat ovat tärkeä sijoitus tulevaisuuteen. Äitiyslomat ovat lasten terveyden ja kasvun kannalta monin verroin tärkeämmät kuin isyyslomat. Isyyslomia voidaan mielestäni myöntää silloin, kun perhe tarvitsee isän tukea vauvan äidille. Pikkulapsi tarvitsee ensimmäisinä kuukausinaan ja vuosinaan nimenomaan äitiään.

Suomen poliitikoilla on omat mielestään äänestäjiä houkuttelevat agendansa, mutta usein vaikuttaa siltä, että kaikki poliitikkojen päätökset eivät tue kansanterveyttä ja kansalaisten hyvinvointia, vaikka Suomella kuuluu olla varaa tehdä poliittisia päätöksiä, jotka tukevat kansalaisen hyvinvointia ja terveyttä. Ihmisen ns. keskimääräinen elinikä on noussut ja jo senkin vuoksi kansanterveydelle suotuisat päätökset ovat tärkeitä. Syntyvyyden luvut saattavat nousta ja laskea, mutta pitkää ikää eläessään terveys ja talous ovat tärkeimmät hyvinvoinnin mittarit hyvien ihmissuhteiden lisäksi.

15.1.2023 Tarja Kaltiomaa, kirjailija, filosofi

Kirjoitus on lähetetty aiemmin Duodecim-lehdelle mielipidekirjoituksena. Julkaisin sen tällä blogisivustollani 24.10.2024 Tarja Kaltiomaa

Lääketiede nykyään suhteessa kansanterveyden seurantaan

• Uuden blogisivuni aiheita on mm. kansanterveyden taustalla mahdollisesti vaikuttavia syitä. Nykyaikainen lääketiede ei välttämättä ole kansalaisten terveyden ylin puolustaja, koska rahatalous on noussut tarpeelliseksi lääketieteen ja siinä toimivien ihmisten tulolähteeksi. Ajaako nykyaikainen lääketoimi kansanterveyden asiaa mitä vilpittömimmin, vai ohjaako niin sanottu kvartaalitalous rahalla mitattavaa tulosta vahvemmin kuin kansanterveyden asiaa? Suomessa lääketiede ei ole ehkä pitkään aikaan nähnyt oikein tieteellisesti todistettuna ihmisen henkistä puolta ja siten lääketiede saattaa jättää huomioimatta ihmisen koko olemuksen, jossa vaikuttaa psyykkinen ja fyysinen puoli ihmisessä kaikkeen tämän hyvinvointiin. Uutena asiana kansanterveyteen vaikuttamassa on nopeasti kehittynyt tiedotusteknologia, joka on muuttanut suuren yleisön suhtautumista terveyden asioihin. Suurta huomiota julkisessa tiedotuksessa nykyään saa erilaiset taudit ja oletukset niiden oireista ja syistä. Aiemmin kunnioitettu lääkärintoimen etiikkaan kuuluva potilaan hoitosuhteen luottamuksellisuus kumotaan iltapäivälehtien lööpeissä päivittäin. Näin ikään kuin näkymättömät virukset leviävät, leviävät myös tiedot tautiuutuuksista tietoa janoavan kansan parissa ja oireet tuottavat lääkärikunnalle kiirettä ja myös rahaa sekä kunnallisen rahoituksen että yksityisten ihmisten rahan myötä. Tutkimuksiin halutaan mennä, jotta ihminen voi todeta olevansa terve. Tästä saattaa juontua myös sellaista käytöstä, jossa yksittäiset ihmiset ulkoistavat oman terveydentilansa seuraamisen ammatti-ihmisille, jolloin omaa vointia ei enää juuri itse osata tarkkailla. Artikkelissa on useita nykyään pinnalla olevia terveyteen vaikuttavia syitä ja seurauksia. Filosofina kirjoittaja seuraa yhteiskuntailmiöitä sen perusteella, mitä maailma kertoo ja mitä tässä ajassa ilmenee. 24.10.2024 Tarja Kaltiomaa